Kirjastopalvelujen saatavuus turvattava

Uusi hallitusohjelma nostaa kulttuurin saatavuuden kärkihankkeeksi. ­Erityisesti mainitaan kulttuurin hyvinvointimahdollisuuksien tunnistaminen aiempaa paremmin. Eräs käytetyimpiä kulttuuripalveluita on kirjasto. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaston mukaan 80 % suomalaisista käyttää kirjastopalveluita säännöllisesti.

Hallitusohjelman liitteessä on päätetty että:

Säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja. Kunnat eivät ole velvollisia noudattamaan mainituissa laeissa tai niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädettyjä velvoitteita tai suosituksissa mainittuja menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi.

Yksi näistä laeista, joiden noudattaminen jäisi kuntien harkintaan, on kirjastolaki. Se on ollut tukijalka, joka on mahdollistanut Suomen ainutlaatuisen hyvät kirjastopalvelut.

Kirjastojen lukumäärä on viime vuosina vähentynyt noin puoleen 1980-luvun tilanteesta. Siitä huolimatta palveluiden saatavuus ja taso on edelleen hyvä. Palvelut ovat monipuolisia ja niihin kuuluu paljon muutakin kuin kirjalainaamona toimiminen. Kirjastot ovat tärkeitä kansalaisyhteiskunnan tiloja, joissa on mahdollisuus esim. käyttää tietotekniikkaa, digitoida, tulostaa, käyttää pankkien ja viranomaisten ym. verkkopalveluita ja saada näihin opastusta, lukea sanoma- ja aikakauslehtiä, saada opastusta mobiililaitteiden käyttöön ja sisältöihin, saada apua tiedon hankinnassa, pitää kokouksia ja osallistua kulttuuri- ym. tapahtumiin ja niiden järjestämiseen. Hakeutuvat kirjastopalvelut, kuten kotipalvelu ja kirjastoauto, tuovat tietoa ja elämyksiä niiden luo, jotka eivät kykene liikkumaan kotoaan tai asuvat haja- asutusalueilla. Kirjastolaitoksemme on ollut monin tavoin opetuksen vankkana tukena ja osaltaan edesauttanut koulujemme hyvien oppimistulosten saavuttamista.

Suora lainaus kirjastolaista:

Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.

Kysymys:

Mikä taho huolehtii edellä luetelluista tavoitteista, mikäli kunnissa ei enää ole kirjastoja tai ne tulevat maksullisiksi?

Toinen kysymys:

Mitä sitten? Miksi noista tavoitteista pitäisi huolehtia?

Kirjastonkäyttö auttaa selviytymään yhteiskunnassa ja on siten erittäin tärkeää syrjäytymisen ehkäisemisessä. Siinä kirjasto tukee muita kunnallisia toimintoja. Kirjallisuus ja kirjastojen tapahtumat virkistävät, antavat tietoa ja nautintoa, mahdollistavat ihmisten yhdessäoloa. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan kulttuuriharrastus, jonka merkittävä osa Suomessa on kirjasto, edistää kansanterveyttä, pidentää ikää ja auttaa vanhenevia ihmisiä säilyttämään toimintakykynsä.

Kaiken kaikkiaan: kirjastoihin panostaminen on sijoitus tulevaisuutta varten. Sivistyksen ja kansalaisvalmiuksien kehittäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ovat terveen yhteiskunnan edellytys, sivistyksellisen tasa-arvon turvaaminen on edellytys pienen maan tiede- ja elinkeinoelämän kehitykselle. Siksi kirjastopalvelut on jatkossakin järjestettävä lakisääteisesti, kirjastolain nojalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on aloittanut helmikuussa kirjastolain uudistamistyön. Valmistelutyötä on jatkettava ja turvattava laadukkaat, tasa-arvoiset kirjastopalvelut koko maahan.

Heli Pohjanhovi

Osastonjohtaja, haketuvat kirjastopalvelut, Vaasan kaupunginkirjasto

Puheenjohtaja, SKP:n Pohjanmaan piirijärjestö

Kirjoittaja

Heli Pohjanhovi