Hallitus romuttamassa lähipalvelut

Hallituksen linjaus kunta- ja palvelurakennemuutoksen jatkosta merkitsee lähipalvelujen systemaattista tuhoamista ja päätösvallan siirtämistä yhä etäämmäs asukkaista. Kuntakarttoja koskevat lopulliset ratkaisut lykätään kuitenkin yli vaalien, koska hallituspuolueet pelkäävät äänestäjien tuomiota kuntien tappolistoille.

Sote-alueet tuhoavat lähipalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen 25 – 37 sote-alueelle vie lähes kaikilta kunnilta oikeuden järjestää ja päättää itse näistä peruspalveluista. Suurin osa näistä palveluista keskitetään suurimpiin kuntakeskuksiin. Samalla päätösvalta niistä siirtyy sote-alueiden kuntayhtymille ja uusille hallintohimmeleille. Julkisten palvelujen rajun keskittämisen ja lähipalvelujen alasajon kääntöpuolena on yksityisten markkinoiden laajeneminen, jolla hallitus suurten palvelukokonaisuuksien luomista perusteleekin.

Hallitusneuvotteluissa sovittua kuntien ja palvelujen kehittämistä ajetaan läpi ilman konkreettisia selvityksiä sen vaikutuksista palvelujen saatavuuteen ja asukkaiden tasavertaisuuteen. Kuvaavaa on, että kun sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia esityksiä valmistellut virkamiestyöryhmä pyysi työlleen jatkoaikaa voidakseen selvittää kolmen vaihtoehtoisen mallin vaikutuksia palveluihin, hallitus torjui sen, ja päätti 25 – 37 sote-alueesta vain sillä perusteella, että se vastaisi hallitusohjelmaa.

Palveluja keskitetään pakolla

Kuntien vastarinnan takia hallitus joutuu järjestämään syksyllä kuntien uuden kuulemiskierroksen. Mitään vaihtoehtoja ei kuntien käsittelyyn kuitenkin tarjota ja asukkaiden kuuleminen sivuutetaan taas. Puheilla kuntalähtöisestä muutoksesta hallitus peittelee sitä, että se painostaa kuntia yhteen leikkaamalla kuntien rahoitusta, keskittämällä lainsäädännön pakolla sosiaali- ja terveyspalvelut 25-37 alueelle, määrittelemällä kuntarakennetta ohjaavaan lakiin jättikuntiin johtavat kriteerit ja asettamalla erityisselvittäjät kuntiin, jotka eivät näitä kriteerejä täytä.

Vaikka kuntia liitettäisiin yhteen, isotkin kunnat tarvitsevat välttämättä valtionosuuksia kyetäkseen hoitamaan palvelut, mutta tästä hallitus ei sano mitään. Päinvastoin se ajaa kuntia väkisin yhteen ja karsimaan lähipalveluja siirtämällä kunnille lisää tehtäviä muun muassa erikoissairaanhoidossa samaan aikaan kun kuntien rahoitusta leikataan.

Päätösvalta etääntyy asukkaista

Ministerien puheet lähidemokratiasta ovat suorastaan irvokkaita, kun hallitus aikoo lopettaa suurimman osan kunnista ja siirtää suuren osan palveluista sote-alueille, joissa päätösvaltaa käyttävät muut kuin asukkaiden valitsemat edustajat. Byrokratian vähentämisen sijasta luodaan lisää byrokraattisia hallintohimmeleitä.

Hallituksen linjaus antaa mahdollisuuden kunnanosa- ja seutuhallinnon erilaisten vaihtoehtojen tarkasteluun. Kunnanosavaltuustoja ja Helsingin seudun metropolihallintoa koskevat ratkaisut on kuitenkin jätetty täysin jätetty auki. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävät uudistukset, kuten osallistuva budjetointi, on sivuutettu kokonaan. Sen sijaan hallitus selvittää jättikuntien sisälle vaalipiirijakoa, joka vahvistaisi käytännössä suurimpien puolueiden asemaa.

Työpaikat uhattuna

Asukkaiden ohella hallitus on sivuuttanut myös kuntien työntekijät. Kuntaministerin mukaan tavoitteena on lopettaa yli 40 000 työpaikkaa kuntasektorilta, jossa on jo nyt liian vähän henkilöstöä. Työntekijöiden asemaa heikentää myös palvelujen laajeneva kilpailuttaminen.

Linjauksessa ei oteta kantaa kuntatyönantajan vaatimuksiin heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteissa.

Kuntavaalien vaihtoehdot

Kuuden puolueen hallituksen nyt täsmentämän kuntalinjauksen jälkeen on entistä selvempää, että syksyn kuntavaaleissa on kyse valinnasta lähipalveluihin ja lähidemokratiaan perustuvien hyvinvointikuntien tai pienen piirin vallankäyttöön nojaavien markkinakuntien välillä. Samalla on kyse siitä, jatkuuko julkisten palvelujen ja kuntien rahoituksen leikkaaminen vai vahvistetaanko niiden rahoitusta saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin, palauttamalla kunnilta leikatut valtionosuudet ja yhteisövero-osuudet sekä kehittämällä työtä ja tuloja tuovaa kunnallista toimintaa.

Nyt on tärkeä koota julkisia lähipalveluja, lähidemokratiaa ja kuntien itsehallintoa puolustamaan mahdollisimman laajat SKP:n ehdokaslistat. Asukkaiden ääni on saatava kuulumaan päätöksenteossa.

Yrjö Hakanen