Ei kaadeta energiakriisin kustannuksia kuluttajien niskaan

Sähkön hinnan hurja vaihtelu ajaa pahoihin vaikeuksiin ne, joiden koti lämpenee suorasähkölämmityksellä, mutta myös muita se kirpaisee. Jotta riski ei kaatuisi tavallisten kuluttajien harteille, tarvitaan valtion ja kuntien väliintuloa.

Sähköyhtiöiden tukemiselle voidaan asettaa ehdot, jotka palauttavat sähkömarkkinoitamme tiukemmin demokraattiseen ohjaukseen. Yhteiskunnalle välttämättömät palvelut on syytä pitää kansallisessa omistuksessa ja palauttaa tuo omistus niillä aloilla, joilta se nyt on lyhytnäköisten etujen ajamana poistettu. Yhteiskunnan on kyettävä takaamaan ihmisille perustarpeet tilanteessa kuin tilanteessa.

Suomen kommunistinen puolue katsoo, että päämääränä tulee olla sähkö- ja sähkönsiirto yhtiöiden kansallistaminen ja kunnallistaminen. Näiden on oltava demokraattisessa kontrollissa eivätkä ne saa olla osakeyhtiöitä, vaan niiden tulee olla läpinäkyviä ja julkisia.

Sähköyhtiöiden tukemiselta ei voida välttyä, joten tähän tulisi varautua. Tuen ehdoksi on kuitenkin asettava se, että vastineeksi avusta valtio ja kunnat saavat uusia tai kasvattavat jo omistamiaan osuuksia sähköyhtiöissä.

Sähköyhtiöiden yksityistäminen on viimeistään nyt osoittautunut virheeksi, joka on aika korjata. Fortumin toiminta Porin Meri-Porin lauhdevoimalaitoksen suhteen on tästä äärimmäinen esimerkki. Meri-Porin lauhdevoimalaitos on tällä hetkellä osa Suomen tehoreserviä, joka otetaan käyttöön aikoina, jolloin markkinaehtoinen tarjonta ei riitä kattamaan sähkönkulutusta.

Voimalaitoksen teho on 565 MWh, joten sillä on merkittävä vaikutus sähkön hintaan Suomessa. Kapasiteetin puuttuminen markkinoilta lisää yhtiön voittoja kuluttajien ahdinkoa hyväksi käyttäen ja havainnollistaa sen, mihin pelkästään markkinoiden ehdoilla tapahtuva liiketoiminta ajautuu poikkeustilanteissa. Meillä ei ole varaa tällaiseen.

Sähkölämmitys on ollut suosittu vaihtoehto niin vanhemmissa kuin myös uudisrakennuksissakin. Yli 600 000 kotia lämpenee sähköllä ja tämän aiheuttama sähkönkulutus on noin 10 000 GWh vuodessa. Jos tämän kulutuksen nyt nouseva hinta siirtyy suoraan asukkaiden maksettavaksi, se tarkoittaa jo nykyisillä hinnoilla miljardiluokan lisälaskua näille kotitalouksille. Osa selviää helpommalla, mutta toisille nousu on hurja. 10 prosenttia talouksista hankkii sähkönsä pörssihintaan ja 40 prosentin sopimus on voimassa toistaiseksi, jolloin sähkön hinta ei ole kiinteä vaan sähköyhtiö voi nostaa sitä. Näiden summien rinnalla alv:n alennus, jota ministeri Lintilä on väläytellyt apukeinoksi, ei riitä. Ongelman mittasuhteilta ei pidä sulkea silmiä.

Kuluttajien on jatkuvasti vaikeampi suojautua sähkön hinnan nousulta. Tällä hetkellä sähköyhtiöt ovat alkaneet siirtyä normaaleista määräaikaisista sopimuksista, joissa hinta pysyy samana koko sopimuskauden, sellaisiin, joissa hinta taataan vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, vaikka sopimus sinällään olisikin voimassa esimerkiksi 24 kuukautta. Tässä mallissa sähköyhtiö pääsee nostamaan sähkön hintaa aina kolmen kuukauden välein, eikä kukaan tiedä miten korkeaksi se voi nousta.

Miljardien lisäys sähkölaskuihin on etenkin sähkölämmitteisten kotien asukkaille mahdoton tilanne, mutta valtion hartiat kykenevät sen kantamaan. Siksi valtion tulisi asettaa sähkön hinnalle katto niin, että määrätty keskimääräinen kulutus taattaisiin kuluttajille kohtuullisella takuu hinnalla, mutta sen ylittyessä sähkön hinta nopeasti kohoaisi. Suoran sähkölämmityksen varassa olevien osalta tulisi taata asumiskelpoinen lämpötila koko lämmityskaudelle hintaan, joka ei kaada perheiden taloutta.

Poliittinen toimikunta

12.8.2022