Tärkeintä innokkuus ja halu vaikuttaa

Tiedonantajafestivaalin ohjelma jutun lopussa päivitetty 30.9.

SKP:n Jyväskylän piirikomitean yhteyteen on päätetty perustaa Tiedonantaja-ryhmä tai pikemminkin opintokerho. Vastaavanlaisen päätöksen on tehnyt myös SKP:n Kypärämäen osasto. Tarkoituksena on ottaa Tiedonantaja tiiviimmin poliittisen työn välineeksi.

SKP:n keskuskomitean jäsen ja Kypärämäen osaston puheenjohtaja Vesa Lankinen on mukana Jyväskylän aktiivisten toverien kanssa tarttumassa Tiedonantajaan uudella otteella. Lankisen ja toverien tavoite on kytkeä Tiedonantaja järjestöjen opintotoimintaan ja ymmärtää lehden roolia myös järjestöllisessä viestinnässä.

– Tiedonantajakerhoissa voidaan käsitellä lehden sisältöä, antaa toimitukselle rakentavaa palautetta ja juttuvinkkejä, visio Lankinen.

Tiedonantajasta tuli reilut vuosi sitten kuukausilehti ja sitä on siitä asti voinut lukea myös digitaalisena netissä. Tiedonantajan muuttuminen viikkolehdestä kuukausilehdeksi on ollut haasteellinen prosessi. Lankisen kokemuksen mukaan suurin puute kuukausilehdessä onkin se, että se ei toimi enää niin hyvin ajankohtaisena uutislehtenä. Myös päivittäin ilmestyvillä sanomalehdilläkin on suuria vaikeuksia selviytyä nykyisessä katkeamattomassa uutisvirrassa. Sosiaalinen media ja digiuutiset haastavat ajankohtaista uutistoimintaa.

– Tiedonantajan avustajakunnan ja joukkoyhteyksien laajentaminen on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Toimituksen niukat resurssit eivät muuten riitä mitenkään aidosti valtakunnallisen lehden tekoon. Puolueaktiivien keskuudessa on paljon osaavia kynämiehiä ja -naisia, mutta juttujen teko on myös taito, jota voidaan ja pitää puolueessa opiskella. Itsekin olen sitä taitoa juuri puoluetyössä oppinut. Olemme Jyväskylässä pyrkineet tekemään omin voimin paikallisia juttuja lehteen, jokaiseen numeroon. Melko hyvin siinä olemmekin onnistuneet, kertoo Lankinen

Tiedonantajan ympärille rakentuva toiminta kuten osastoissa tapahtuvat lehden lukupiirit ja Tiedonantajaryhmät voisivat tuoda myös uutta puhtia osastojen toimintaan. Lankinen pohtii, onko puolueen järjestörakenne ollut liian kankeaa.

– Mielestäni puolueosastojen toiminnan elävöittäminen on puolueen kohtalon kysymys. Osastojen toiminnan perusta on ollut asuinalueilla ja työpaikoilla. Tällä hetkellä osastorakennetta voisi lähestyä myös uudella tapaa, ihmisten yhteisten kiinnostuksen kohteiden lähtökohdista. Samoista kamppailukysymyksistä kiinnostuneet jäsenet voisivat muodostaa omia toimintaryhmiä ja miksei myös rohkeasti uusia puolueosastoja. Eihän osastonkaan perustamiseksi tarvita ensi alkuun kuin muutama toveri. Tärkeintä on innokkuus ja halu vaikuttaa sekä ulospäin näkyvä toiminta, listaa Lankinen.

Vesa Lankinen kaipaa eniten vanhasta Tiedonantajasta lehden ilmestymistiheyttä. Lankisen kokemuksen mukaan tapahtumista ilmoittaminen on tänään vaikeampaa.

– Edesmenneen pitkäaikaisen päätoimittaja Erkki Suden pääkirjoitukset, pakinat ja historialliset artikkelit olivat jo sinällään hyvä syy tilata Tiedonantaja. Samaan iskevyyteen ja ilmeeseen olisi hyvä pyrkiä myös tänään. Tiekkarista pitää tehdä todellinen vaihtoehtojulkaisu ja huomion keskipiste myös poliittisten vastustajien leireissä, kritisoi Lankinen.

Tiedonantajaa voi lukea nykyisin myös pelkästään digilehtenä. Tuoreen Sanomalehtien liiton tilaaman tutkimuksen mukaan nuoret, 18-24 -vuotiaat aikuiset lukevat uutisia pääosin digitaalisista sanomalehdistä.

– Sanomalehtien liiton tutkimuksen tulokset on ollut havaittavissa myös omassa lähipiirissä. On hyvä, että Tiedonantaja seuraa aikaansa. Olen itsekin opetellut lukemaan digilehteä ja ensi vuonna tilaan vain sen enkä enää paperilehteä. Muita tiedotusvälineitä olen seurannut jo pidemmän aikaa sähköisessä muodossa, mutta Tiekkarin kohdalla vanhasta tottumuksesta luopuminen on ollut yllättävän vaikeaa, paljastaa Lankinen.

Toistaiseksi tarvitaan kuitenkin myös paperilehteä. Oli Tiekkari sitten paperisena tai sähköisenä versiona, niin tärkeää on, että lehden sisällöt kytketään myös sosiaaliseen mediaan ja näkyvyyteen paikallisissa tiedotusvälineissä, lopettaa SKP:n Kypärämäen osaston puheenjohtaja ja keskuskomitean jäsen Vesa Lankinen.

Tiedonantaja-festivaali 26.10.2019

Sepänkeskus, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä

Viisikymmenvuotias Tiedonantaja viettääjuhlapäiväänsätyön ja ystävien merkeissä. Tervetuloa kaikki mukaan juhlimaan ja uppoutumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aikamme pursuaa kiinnostavia keskustelun aiheita ja polttavia kysymyksiä. Haluamme haastaa teidät kaikki tarttumaan uusiin ja kiinnostaviin aiheisiin ystävien ja tovereiden kesken.

11 –12.45

tila: Elektroni

Suomalaisen päihdepolitiikan haasteet, mikäsuunta seuraavaksi?

Perinteisesti päihdepolitiikassa on lähdetty siitä, ettänarkomaanit ovat vähintäänkin osittain syyllisiäkohtaloonsa. Auttamisen sijaan on lähdetty rankaisemaan ja rajoittamaan. Miten tämäon toiminut ja millaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja meilläolisi? Millaisia yhteiskunnallisia ja sosiaalipoliittisia kysymyksiäjoudumme kohtaamaan kun haluamme uudistaa päihdepolitiikkaa?Janne Paananen, YAD:n toiminnanjohtaja Miina Kajos, Chemsex-hankkeen koordinaattori, Positiiviset ry:llekeskustelua juontaa Liisa Taskinen, ylilääkäri

*tila: Reaktori

Tämän päivän vanhuus –miten palvelujärjestelmävastaa muutokseen?

Kun hoitokodeissa ei riitäkäsiä, eikäkukaan ole valvomassa, voi potilaiden kohtelu olla hyvin kaukana siitä, miten hyvän vanhuuden käsitämme. Vanheneva väestöasettaa meille suuren haasteen niin hoidon järjestämisen kuin moraalinkin kannalta. Hyvinvointiyhteiskunnan tulisi pystyähuolehtimaan kaikista loppuun asti, mutta miten käytännössävoimme tarttua tähän haasteeseen?

Muuttunut vanhuus, Taina Rantanen, gerontologian ja kansanterveyden professori Jyväskylän yliopisto. Mistätyöntekijät? Sinikka Vepsä, kaupunginvaltuutettu, osastonhoitaja vanhuspalveluissa Helsingissä. Vanhustyökiireen keskellä, Virpi Ahokas, lähihoitaja Artjärven palvelutalossa, ay-aktiivi

*tila: Molekyyli

Ympäristökeskustelu –haasteita ja ratkaisuja ympäristönsuojelun oikeudenmukaisuuteen

Miksi kapitalismin puitteissa ei voida ratkaista ympäristöongelmia? Mitävoimme tehdä jo nyt ennen vallankumousta? Systeemin muutosta vaaditaan nykyään jo laajalti vaihtoehdoksi ympäristön muutokselle. Riittääkömuutokseen nykyisen systeemin viilaaminen, vai vaaditaanko enemmän? Kansainvälinen ympäristökeskustelu etsii nyt vaihtoehtoja ja tässäkeskustelussa käydään läpi sitä, mitävoisimme vaatia ja mihin suuntaan edetä. Konkretiassakin on omat haasteensa, sillä pahimmillaan paikallisia ratkaisuja etsiessä tulemme aiheuttaneeksi lisää ongelmia jossain muualla.

Vihreä imperialismi -uuskolonialismin viimeinen menetelmä? Jari Karttunen, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, tohtorikoulutettava, kehitysmaatutkimus

Globaali hiilivero ja hiiliosinko -oikeudenmukainen hintaratkaisu ilmastonmuutokseen Ville Seppälä, Keski-Suomen Tieteen ja teknologian vihreiden puheenjohtaja, tohtorikoulutettava, taloustiede

Keskustelun vetää SKP:n Uudenmaan piirin puheenjohtaja Arto Viitaniemi

13 –14.45

tila:Molekyyli

Uusliberalismi kehoissamme

Talouden lainalaisuudet eivät jäävain yhteiskunnalliseen keskusteluun. Uusliberalismi vaikuttaa sekäkehoissamme ettäsiinämiten kehome koetaan yhteiskunnassamme. Suurimman osan aikaa emme ole tietoisia näistäajattelun ja toiminnan tavoista ja ne tulevat näkyviksi lähinnäsilloin kun törmäämme yleisesti hyväksytyn ja normaaliksi koetun seinämiin. Siinä tilanteessa näkymättömistä ajatuskuvioista tulee näkyviäja pääsemme käsittelemään niitä. Miten paino ja luokka liittyvät yhteen? Miten tavallisuudesta poikkeaminen vaikuttaa ihmisen elämään?

Uusliberalismin ajatusrakenteita purkamassa:Tero Hannula, Feministinen puolue, Hannele Harjunen, tutkija, Terveys, talous ja tehokkaat ruumiit. Stacy Siivonen, Kehopositiivisuuskriittinen standardeihin istumaton henkilö. Fasilitaattorina Tiina Sandberg

*tila:Reaktori

Marx nykypäivänä: Mitä Kuuballe kuuluu? Yhdysvaltain ja Kuuban välien odotettiin paranevan merkittävästi kun Barack Obama nousi Yhdysvaltain presidentiksi. Odotettua liennytystäeikuitenkaan koskaan tullut ja Donald Trumpin tultua valituksi Yhdysvaltain presidentiksi, on Yhdysvaltain ote tiukentunut vieläentisestään. Viimeisimpänä hyökkäyksenä Kuuban terveysdenhuoltoalaa ja kansainvälisiäterveydenhuollon projekteja on alettu sabotoida. Miten Kuuba kohtaa kiristyvän tilanteen? Mitäkeinoja saarivaltiolla on käytettävissään?

Haasteteltavana ja alustajana Kuuban suurlähettiläs Eduardo Lazo Pérez.

Fasilitaattorina toimii yliopistonopettaja Miguel López

*15 –17.00

tila: Elektroni

Mihin ay-liikettätänään tarvitaan? Suomalainen ay-kenttäon joutunut pureskelemaan monta kovaa pähkinää. Kilpailukykysopimus ja aktiivimalli saivat aikaan jopa keskusjärjestötason vipinää, mutta silti kumpaakaan ei onnistuttu torjumaan. Keskitetty sopiminen ja kolmikanta ovat työnantajapuolen ja EK:n hampaissa jatkuvasti ja samaan aikaan työelämäpirstaloituu ja pätkittyy kovaa kyytiä. Jotain tarttis tehdä, mutta mitäse voisi olla?

Ay-kentän ratkaisuista keskustelemassa:Ville Lamberg, toimitsija, Rakennusliitto, Jyväskylä. Mari Lind, pääluottamusmies, Tehy, Orivesi. Keskustelun vetää lastenhoitaja Katja Wallin, JHL, Helsinki

*tila: Reaktori

Maahanmuutto, rasismi ja pakolaisuus mediassa

Miten yhteiskunnallista keskustelua käydään kun tulee puhe muista, niistäjotka ovat jostain muualta? Miten media tarttuu aiheeseen ja miten tilanteet eri maissa vaihtelevat? Millaisia eroja on eri maiden välillä, entämiten eri maissa ja alueilla toimitaan solidaarisuuden vahvistamiseksi?

Laajaa ja monimuotoista teemaa ovat avaamassa:Petra Packalén Tiedonantajan päätoimittaja. Olga Athiniti Syrizan maahanmuuttopoliittinen asiantuntija. Däman Saeed, Kotoutumisenkokemusasiantuntija, Keski-Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja

*tila:Molekyyli

Työttömyys työttömän työnä–keskustelua työttömyydestä

Demokraattinen sivistysliitto julkaisee festivaaleilla uuden kirjansa. Anssi Ylirönnin kirjoittama Valintamme ei kohdistunut Sinuun kertoo siitä, miten työttömiäyhteiskunnassamme kohdellaa ja mitähe saavat kokea. Keskustelua laajennetaan siihen suuntaan, mitkäovat työttömän oikeudet ja mitätyöttömälle sallitaan yhteiskunnassamme. Mitätyötön saa tehdä?

Valintamme ei kohdistunut Sinuun, Anssi Ylirönni, YTM Saako työtön olla lomalla? Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi Työkyvytön työtön –kummajainen byrokratian rattaissa, JST-ry Sirpakka-toiminnan assistentti Anja Lindeman JärjestääDSL ry

*Festareilla järjestetään myös joukko kiinnostavia työpajoja

Sosialismi-työpajassa pohditaan 13.00-14.45 Eletronissa askelmerkkejätästäpäivästäkohti sosialistista tulevaisuutta, sekäsitämillainen tuo suomalaisesta yhteiskunnasta käsin ponnistava sosialismi olisi?

Nuorison tapaamisessa 15.00 –17.15. Protonissa kohtaat nuoria kommunisteja eri puolilta Suomea ja pääset mukaan luomaan luokkatietoista toimintaa yhdessämuiden kanssa. Tule mukaan jatuo omat ideasi kollektiiviseen käsittelyyn.

Tuvalaisen kurkkulaulun alkeita ja työväenlauluja Tuvasta opettaa 11.00 –12.45. Koeputkessa Sami Jansson yhdessä Eero Turkan kanssa, joka on toinen Cedip Tur-yhtyeen perustajajäsenistä. Tätä opetusta on harvoin tarjolla! Mukaan voi tulla niin aloittelija, edistynyt kuin uteliaskin toveri.

Hävittäjähankintaa vastustava työpaja kehittelee 13.00 –14.45 Protonissa tapoja toimia konkreettisesti rauhan aktivisteina hävittäjähanketta vastaan. Erilaisia tekniikoita esittelee Juha Keltti, joka on vetänyt siviilien puolustus-projektia.

*Näyttelyt:

Epäluottamusmies-sarjakuva, Aulassa

Tiedonantajatyötä Lapissa, Happi

Helsingin vaalikampanjointia, Kahvio

Turkulaisten Tiedonantajanäyttely, Happi

*Iltajuhla 50 vuotiaan Tiedonantajan kunniaksi

Jyväskylän Ilokivessä,

Keskussairaalankatu 2O

vet auki 18.00 alkaen

Juhlapuheet päätoimittaja Petra Packalén ja SKP:n varapuheenjohtaja Miguel Lopéz

Jyväskyläläinen Sekakuoro Iltatähdet

Improvisaatioryhmä Puolimieli

Ritva Sorvali ja Helena Rytin juhlakonsertti

Lappiräpin nuorempaa polvea edustava Talonpoika Lalli

Alun juhlavamman tilaisuuden jälkeen siirrytään viihteelle ja jammataan loppu ilta vapaammalla tyylillä.Iltajuhlan liput 10 €/ 5 €