Asevarustelu lisää sodanuhkaa

Asevarustelu lisää sodanuhkaa

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi, eikä Suomi salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan, sanoo nykyinen hallitusohjelma.

Tämän vuoden 71 kansainvälistä sotaharjoitusta aiheuttavat kustannuksia 7,9 miljoonaa euroa.

Silti maamme osallistuu kansainvälisiin sotaharjoituksiin Nato-maiden ja Yhdysvaltojen rinnalla. Parhaillaan Pohjois-Suomessa on menossa Northern Griffin 20-harjoitus, johon osallistuu puolustusvoimien lisäksi joukkoja Ruotsista, Norjasta, Puolasta, Liettuasta, Alankomaista ja Britanniasta, lisäksi tarkkailijoita Ranskasta ja Yhdysvalloista. Harjoitustoimintaa on ympäri vuorokauden koko Lapin alueella maaliskuun loppupuolelle asti.

Tämän vuoden 71 kansainvälistä sotaharjoitusta aiheuttavat kustannuksia 7,9 miljoonaa euroa. Ilmavoimat testaa hävittäjäehdokkaita, joiden hankintahinnaksi on päätetty 10 miljardia. Hävittäjien elinkaarikustannuksia ei tiedetä. Viime syksynä päätettiin neljän sotalaivan hankinnasta 1.3 miljardilla eurolla. Asevarustelun menot ovat kohtuuttoman suuret Suomen kokoiselle valtiolle. Puolustusministeriön hankintoja ei tunnu kulukuuri koskevan.

Hallitus on näillä näkymin määrätietoisesti valmistautumassa sotaan, vaikka hallitusohjelman kirjauksissa tavoitellaan hyvinvointia, rauhaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Isäntämaasopimuksen velvoittamana, Naton ja Yhdysvaltain kumppanina Suomi voi joutua osapuoleksi sotilaalliseen konfliktiin tahtomattaan.

SKP:n Tampereen piirikomitea vaatii hallitusta irtaantumaan isäntämaasopimuksesta ja yhteistyöstä Naton kanssa. Asevarustelusta vapautuvat varat tulee suunnata esimerkiksi rauhanponnisteluihin, kansalaisten hyvinvointiin, koulutukseen ja sosiaaliturvan parantamiseen.

SKP:n Tampereen piirikomitea 26.2.2020