Euroopan vasemmisto 8.-9.2. Roomassa – EU-vaaleihin potkua yhteistyöstä

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen osallistuu viikonloppuna (8.-9.2.2014) Roomassa Euroopan vasemmiston hallituksen kokoukseen, jossa käydään keskustelua ajankohtaisesta ja yhteisestä poliittisesta kamppailusta. Kokouksessa laaditaan puolueiden yhteistä toimintakalenteria, päätetään velka-seminaarista ja Alexis Tsiprasin komission vaalikampanjatilaisuudet tarkentuvat.

Kokoukseen Euroopan vasemmiston puolueet valmistivat taustamateriaalia siitä, minkälaisessa poliittisessa tilanteessa eri maissa EU-vaaleihin ryhdytään. SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen katsoo puolueen lähtevän EU-vaaleihin perin samalaisista syistä kuin Euroopan vasemmisto lähtee komission puheenjohtajan vaaleihin:

Tuomme uusliberalistiseen markkinatalouteen sopeutuneeseen politiikkaan rehellisen vasemmistolaisen vaihtoehdon. Tuomme tyytymättömien äänen kuuluviin ja esille vaatimuksen toisenlaisesta Euroopasta – demokraattisemmasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta Euroopasta, jossa politiikan keskiössä ei ole bisnes vaan ihminen.

***

TAUSTAA POLITIIKAN SUUNNAN MUUTTAMISEKSI SUOMESSA EU-VAALIEN KÄYNNISTYESSÄ

Suomessa eduskunnassa on 8 puoluetta. Kuusi niistä, kokoomus, vihreät, ruotsalaiset, kristilliset, sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto muodostavat hallituksen. Oppositiossa ovat keskusta ja perussuomalaiset. Viimeisten kannatusmittausten mukaan neljä suurinta puoluetta ovat kokoomus, keskusta, perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit.

Vasemmistoliiton kaksi kansanedustajaa eivät hyväksyneet hallitusohjelmaa ja heidät erotettiin eduskuntaryhmästä. Kansanedustajat perustivat Vasenryhmän. Perussuomalaiset erottivat yhden kansanedustajansa puolueesta rasististen toimien takia. Kyseinen kansanedustaja liittyi eduskunnan ulkopuolisen Muutos 2011 -puolueen jäseneksi ja perusti puolueen nimeä kantavan eduskuntaryhmän. Suomen kommunistinen puolue on suurin eduskunnan ulkopuolella vaikuttava poliittinen puolue. Suomessa puoluetukea saavat vain eduskunnassa olevat puolueet.

Suomalaisia Europarlamentaarikoita valitaan 13. EU-parlamentissa kristillisillä, ruotsalaisilla ja perussuomalaisilla on kullakin ollut yksi edustaja EU-parlamentissa. Vihreillä ja sosiaalidemokraateilla on ollut kaksi edustajaa. Kokoomuksella ja keskustalla on ollut kolme edustajaa. Suomalaisista eduskuntapuolueista vain vasemmistoliitto ei ole ollut edustettuna EU-parlamentissa. Vasemmistoliitto on suurin EU-parlamentin ulkopuolella vaikuttava puolue.

Media jättää systemaattisesti päivän politiikasta uutisoidessaan eduskunnan ulkopuoliset poliittiset aloitteet huomioimatta. EU-parlamentin vaalien ennakkoasettelussa media huomio eduskuntapuolueet. Esimerkiksi ehdokasasettelusta on vain uutisoitu eduskunnassa vaikuttavien puolueiden osalta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) ja SKP on esittänyt kritiikkiä tiedotusvälineiden yksisilmäisyydestä. Valtamedia ja Suomen Yleisradio torjuu kritiikin ja perustelee linjaansa edellisten vaalien tuloksella.

Yhdysvaltalaisen mediakriittisen tutkijan Naomi Kleinin väite demokratian kriisistä, vallan ja median yksisilmäisyydestä toteutuu Suomessa kirjaimellisesti.

Suomen eduskunnassa kaikki puolueet hyväksyvät EU:n sopimukset ja ovat sopeutuneet markkinatalouteen ja kapitalismin lainalaisuuksiin. Euroopan vasemmiston kongressissa päätetyn poliittisen asiakirjan mukaista vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle, EU-kurjistamiselle ja kapitalismille Suomessa esittävät joukkoliikkeet, eräät kriittiset ay-toimijat ja puolueista lähinnä SKP.

Suomen parlamentaarinen vasemmisto on hallitussopimuksessa hyväksynyt leikkauspolitiikan ja EU-kurjistamisen. Käytännössä tämä on tarkoittanut merkittäviä leikkauksia hyvinvointivaltion palveluihin ja rakenteeseen. Hallituksen linja talouden sopeuttamiseen kapitalismiin ja markkinoihin on ollut verojen korotukset ja leikkaukset tai säästöt kuten hallitus asian ilmaisee.

EU-vaalit käydään nyt tilanteessa, jossa hallituspuolueet joutuvat laskelmoimaan kevään budjettiraamikeskusteluihin esitetyn kolmen miljardin leikkaus-suunnitelman vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. Hallitukselle ei olisi hyväksi jos vasemmistoliitto torjuisi vaalit silmällä pitäen lisäleikkaukset ja lähtisi hallituksessa nyt sen loppumetreillä. Hallitukselle olisi ongelmallista myös jos vihreät lähtisivät hallituksesta ydinvoiman rakentamiseen liittyvän sopimuskiistan vuoksi. EU-vaalit asettavat haasteen poiketa hallitusohjelmassa päätetystä valtion talouden vakauttamisesta sovitusta ohjelmasta. Hallitusohjelmassa puolueet sopivat automaattisesti valtiontalouteen tehtävistä leikkauksista ja veronkorotuksista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos valtion velkasuhde ei näytä kääntyvän laskuun ja valtiontalouden alijäämän bkt-osuus näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta niin hallituksella on ohjelman mukaiset valtuudet suorittaa lisäleikkauksia.

Hallitus sanoo tavoitteekseen julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen. Koko kestävyysvajeen käsitteestä on talouden asiantuntijoillakin kuitenkin ristiriitaisia tulkintoja. Suomesta on saatu köyhä ja kipeä toistamalla tarpeeksi usein Kataisen kabinetin ”totuuksia”. Valtion rahoitusvarat ovat Kataisesta huolimatta kuitenkin yhteensä 62,3 miljardia euroa koostuen (31.12.2012) käteisvaroista ja talletuksista (7,4 mrd euroa), Osakkeista ja osuuksista (33,4 mrd euroa), muista arvopapereista (1,2 mrd euroa), lainasaamisista (17,0 mrd euroa) ja muista saamisista kuten kauppaluotoista. Lisäksi valtiolla on reaalivarallisuutta: maata, metsiä, rakennuksia, teitä yms. Nämä eivät kuitenkaan ole mukana hallituksen laskelmissa.

SKP:n johtopäätös on, että leikkaukset eivät perustu taloudellisiin faktoihin vaan ovat perin poliittisia ja noudattavat yleistä oikeistopuolueiden harjoittamaa uusliberaalia talouspoliittista linjaa. Julkisen talouden alijäämä ja velka eivät ole edelleenkään kohtuuttoman suuria. SKP on esittänyt vaihtoehtoja leikkauspolitiikalle ja vaatinut leikkaamisen ja työttömyyden lisäämisen sijaan julkisen sektorin kehittämistä ja kunnollisten peruspalvelujen järjestämistä. Eläkeikää ei tarvitse nostaa, eikä eläkkeitä leikata kuten hallitus koko ajan linjaa. Julkinen kulutus ja julkiset investoinnit ylläpitävät kysyntää kansantaloudessa mitä on luonnollisesti myös ylläpidettävä lama-aikoina. Julkisen talouden on viisasta työllistää enemmän silloin, kun työttömyys muutoin kasvaisi. Myös kulttuuria ja sivistyksen työvälineitä tarvitaan yli vaikeiden aikojen ja juuri silloin kun on lama ja vaikeaa.

***

SKP:n mielestä Euroopan vasemmiston johtopäätös nostaa velka EU-vaalien yhdeksi keskeisimmäksi sisällöksi ja koota velkapoliittista tietoutta kaikista EL:n jäsenpuolueista on erittäin tarpeellista. Suomessa hallitus on sitoutunut kääntämään Suomen velkasuhteen laskuun ja tällä on suorat tuhoavat yhteydet hyvinvointivaltion rakenteiden romuttamiseen. EL:n velkaseminaari voi tuottaa merkittävää poliittisen työn taistelumateriaali Suomen kaltaiseen tilanteeseen.

***

Kaikki suomalaiset EU-parlamentissa nykyisin vaikuttavat puolueet ovat EU-myönteisiä puolueita. Vasemmistoliitto EU-parlamentin ulkopuolisena puolueena on EU-myönteinen puolue. Perussuomalaiset oikeistopopulistisena puolueena tai kuten heidän eräässä kampanjassaan todetaan ”työväenpuolueena ilman sosialismia” vetää puoleensa EU-kriittisiä. Perussuomalainen puolue ei kuitenkaan esitä EU:sta tai Eurosta irtaantumista. Itsenäisyyspuolue ja Perussuomalaisista irtaantunut yhden kansanedustajan eduskuntaryhmä Muutos 2011 ovat EU-kriittisiä.

Vasemmistoliitosta irtautuneen Vasenryhmän EU-kanta on kriittisyydessään SKP:n linjan mukainen. Vasen-ryhmä on vastustanut Lissabonin sopimuksen hyväksymistä, pankkien riskien sosialisointia tukipaketein ja rahastoin ja troikan kuristuspolitiikkaa kriisimaissa. Se on äänestänyt eduskunnassa talouskurisopimusta, sisäisen devalvaation sementointia ja kansallisen budjettivallan kaventamista vastaan.

Vasen ryhmä samoin kuin SKP vastustaa EU: n militarisointia. Se ei hyväksy joulukuun huippukokouksen tiekarttaa EU:n ja NATOn puolustussuunnittelun, materiaalihankintojen ja taistelujoukkojen suorituskykyjen ja käytön yhteennivomisesta. Eduskunta oli Vasenryhmää lukuun ottamatta yksimielinen turvallisuus- ja puolustusselontekoäänestyksissä. Vasen ryhmä vastusti Lissabonin sopimuksen yhteisvastuun ja keskinäisen avunannon (sotilaallinen) tuomista kansalliseen lainsäädäntöön.

***

SKP:n politiikka käsitys edistyksellisestä yhteistyöstä on pohjana ehdokaslistallemme. SKP pyrkii kokoamaan 20 ehdokkaan listalle aktivisteja, jotka eivät välttämättä ole puolueen jäseniä ja tovereita, jotka edustavat joukkoliikkeitä, ammattiyhdistysliikettä, taistelua tasa-arvosta, ihmisoikeuksista, seksuaalisesta tasa-arvosta, luonnonsuojelusta ja työväenluokan oikeuksista. SKP ja Suomen työväen puolue ovat sopineet EU-vaaleissa yhteistyöstä joka konkretisoituu kolmen STP:n ehdokkaan asettumisesta ehdolle SKP:n listoilla.

EU-vaalien yksi esille nouseva teema on työvoiman liikkumisen vapaus. Tässä asiassa SKP ja Viron yhdistynyt vasemmisto on päättänyt konkreettisesta yhteistyöstä. Julkilausumaa ja katukampanjaa työväen yleisistä ja yhtäläisistä oikeuksista ollaan parhaillaan kirjoittamassa eri kielille ja kampanjaa satamiin, rakennustyömaille ja sairaaloihin suunnittelemassa.

SKP:n ehdokkaat ovat mukana EU-vaaleissa ihan samasta syystä kuin Euroopan vasemmisto ja Syrizan Alexis Tsipras on mukana komission presidentin vaaleissa – tuomassa totaaliseen oikeistolaiseen uusliberalistiseen markkinatalouteen sopeutuneeseen politiikkaan rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto, tyytymättömien ääni ja vaatimus toisenlaisesta demokraattisemmasta ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmasta Euroopasta jossa politiikan keskiössä ei ole bisnes vaan ihminen.

SKP