Elvytysohjelma kuntien palveluihin ja työllisyyteen

Ihmisten huolet kuntien palvelujen ja työllisyyden turvaamisesta on tylysti sivuutettu hallituksen hyväksymissä budjettikehyksissä. Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen johtama hallitus suorastaan kiristää valtionosuusratkaisulla kuntia leikkaamaan palveluja, polkemaan kunta-alan palkkoja, vähentämään työpaikkoja sekä nostamaan kunnallisia veroja ja maksuja.

Hallitus toistaa 90-luvun alun laman virheitä, joilla syvennettiin lamaa leikkaamalla julkisia menoja. Tällä kertaa likainen työ leikkauslistojen laatimisessa pyritään vain siirtämään kuntien päättäjille. Porvarihallitukselta riittää miljardeja pankeille, yrityksille, rikkaiden verohelpotuksiin ja asevarusteluun, mutta ei perusturvaan ja kuntien palveluihin, joiden tarve laman oloissa kasvaa. Hallituksen kunnille lupaama yhteisövero-osuuden korotus ei riitä kattamaan edes kuntien yhteisöverotuottojen vähenemistä.

Kunnissa tekeillä olevat leikkauslistat johtavat päiväkotien ja koulujen ryhmäkokojen suurentamiseen, ennaltaehkäisevän työn, oppilashuollon ja lastensuojelun laiminlyömiseen, hoitojonojen pidentymiseen, muutenkin vähäisten vanhustenpalvelujen heikentymiseen ja yleiseen palvelujen saatavuuden ja laadun heikentymiseen. Työntekijöiden uupumus ja kuntien vaikeudet saada uusia työntekijöitä lisääntyvät. Leikkauspolitiikan seurauksena laman laskut kasvavat, eriarvoisuus lisääntyy ja koulusurmien kaltaiset inhimilliset tragediat toistuvat.

Vaaleissa ”tasa-arvotupoa” luvanneen kokoomuksen todelliset kasvot työnantajapiirien etujen ajajana ovat tulleet esille Jyrki Kataisen vaatiessa naisvaltaisen kunta-alan työntekijöitä luopumaan palkankorotuksista, hyväksymään lomautukset ja hoitamaan lisääntyneet tehtävät entistä vähemmällä henkilöstöllä. Tässäkin asiassa keskusta, vihreät ja RKP tukevat kokoomuksen kovaa linjaa.

Suomen kommunistinen puolue vetoaa kuntien asukkaisiin, työntekijöihin ja päättäjiin: 90-luvun laman virheiden ei saa antaa toistua, lamaa ei torjuta leikkaamalla! Lamaa ei saa käyttää verukkeena julkisten palvelujen yksityistämiseen, joka tulee vain kalliimmaksi eikä vastaa muun muassa ennaltaehkäisyn, ikääntymisen ja oikeudenmukaisen kehityksen haasteisiin. Työpaikkojen luominen julkiselle sektorille ja kuntien peruspalvelujen turvaaminen on nostettava elvytyspolitiikan pääasiaksi.

Elvytysohjelma

SKP vetoaa erityisesti ammattiyhdistysliikkeeseen, kansalaisjärjestöihin ja kuntien palveluista vastuuta kantaviin luottamushenkilöihin leikkauspolitiikan vaihtoehdottomuuden torjumiseksi. Kuntien rahoituksen lisääminen on nopeimpia ja tehokkaimpia tapoja torjua lamaa. Jokaisessa kunnassa on täyttämättömiä vakansseja, tarvetta pätkätöiden vakinaistamiseen ja töitä uusille työntekijöille. Ohjaamalla lisää rahaa kuntiin, voidaan vastata kasvaviin palvelujen tarpeisiin ja helpottaa kuntien ammattilaisten kohtuutonta työtaakkaa.

SKP esittää, että kunnille osoitetaan välittömästi vähintään kaksi miljardia euroa lisää rahaa niiden vuotuisiin kuluihin. Esitämme lähtökohdaksi paikallisille ja valtakunnallisille aloitteille seuraavat linjaukset kuntien palvelujen ja työllisyyden elvytysohjelman suuntaamisesta ja rahoittamisesta:

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

Lasten ja nuorten palveluista ”säästäminen” pahentaa monia ongelmia ja tulee pidemmän päälle erittäin kalliiksi. Sen sijaan lasten kasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi laitetut rahat tulevat moninkertaisina takaisin. SKP esittää:
– Päivähoitoon 1 000 lastentarhanopettajaa ja muuta varhaiskasvatuksen ammattilaista lisää (kustannukset vuositasolla noin 35 miljoonaa euroa).
– Kouluihin 1 000 opettajaa ja 500 oppilashuollon työntekijää lisää (kustannus 70 miljoonaa).
– Nuorisotyöhön ja lapsiperheiden palveluihin 700 työntekijää lisää (kustannus 20 miljoonaa).
– Kirjastoihin lisää 500 työntekijää ja hankintamäärärahoja (kustannus 30 miljoonaa).
– Sosiaalityöhön lisää 500 työntekijää ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen lisääminen (kustannus 100 miljoonaa).

Hoitotakuu ja terveyden eriarvoistumisen estäminen

Suomessa käytetään julkiseen terveydenhuoltoon vähemmän rahaa asukasta kohti kuin useimmissa muissa teollisuusmaissa. Hoitotakuu, ennaltaehkäisy, terveyden eriarvoistumisen torjuminen ja henkilöstön kohtuuttoman työtaakan vähentäminen edellyttävät lisäresursseja. SKP esittää:
– Terveyskeskuksiin lisää 500 lääkäriä, 1 000 sairaanhoitajaa ja 500 mielenterveystyöntekijää lisää (kustannus 105 miljoonaa).
– Erikoissairaanhoitoon lisää 200 lääkäriä ja 1 000 muuta hoitoalan ammattilaista (kustannus 60 miljoonaa).
– Päihdehuoltoon 500 työntekijää lisää (kustannus 20 miljoonaa).

Vanhustenpalvelujen häpeällinen tila korjattava

Vanhustenpalvelujen resurssitilanne on skandaalimaisen huono. Jokaiselle pitää taata oikeus hyvään ja turvalliseen vanhuuteen. SKP esittää:
– Kotihoitoon ja kotisairaanhoitoon lisää 1 500 eri alojen ammattilaista (kustannus 50 miljoonaa).
– Vanhainkotipaikkoja ja palveluasuntoja lisää 7 500 ja niihin 6 000 työntekijää. Myös omaishoitajien asemaa ja tukea on parannettava (kustannukset noin 310 miljoonaa).

Kohtuuhintaisia asuntoja

Asumiskustannukset on saatava kuriin. Etenkin kasvukeskuksissa tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. VTT:n laskelmien mukaan miljoonan euron sijoitus rakentamiseen työllistäisi keskimäärin 17 henkilöä vuodeksi. SKP esittää:
– Kunnalliseen vuokra-asuntotuotantoon ja asunnottomuuden poistamiseen lisää 500 miljoonaa euroa, mikä tuo työtä 8 500:lle rakentajalle.
– Kiinteistöveron korottamisen sijasta on lisättävä asumistukea (kustannus 200 miljoonaa).

Tekoja ilmastonmuutosta vastaan

Siirtymällä energiatuotannossa laajemmin kotimaiseen uusiutuvaan energiaan voidaan luoda työpaikkoja 2 – 5 kertaa enemmän kuin ydinvoimalla. Ympäristöystävällistä elvytystä on myös joukkoliikenteen lippujen hintojen alentaminen ja investoiminen erityisesti raideliikenteeseen.
– Joukkoliikenteen tariffien alentamiseen ja investointeihin lisää tukea, työllistää noin 1 000 (kustannus 100 miljoonaa).
– Kuntien uusiutuvan energian investointeihin tukea, joka työllistää noin 1 500 (kustannus 200 miljoonaa).

Kuntien työntekijöille lisää palkkaa

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä sekä työntekijöiden toimeentulon että henkilöstön saannin turvaamiseksi. Sillä olisi myös taloutta elvyttävä ja eläketurvaa parantava vaikutus. SKP esittää:
– Palkkojen nollalinjan sijasta kunta-alalle on sovittava palkkojen tasokorotus, esimerkiksi kaksi prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi (kustannus 400 miljoonaa vuodessa).

Rikkaat maksamaan

Edellä esitetty kuntien palvelujen ja työllisyyden elvytysohjelma lisäisi menoja kunnissa noin 2,2 miljardilla eurolla. Se toisi töitä 26 400 työntekijälle. Sillä olisi välillisiä työllisyyttä edistäviä vaikutuksia myös muille aloille. Samalla kun tämä elvytysohjelma vähentää työttömyyttä, se edellyttää eräillä aloilla myös koulutuksen lisäämistä. Palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamisen lisäksi pitää vahvistaa kuntien kilpailukykyä työnantajina estämällä esimerkiksi lääkärifirmojen kautta tapahtuva veronkierto ja purkamalla asteittain kela-korvausten kaltaiset tuet yksityisille yrityksille.

Summa on alle puolet valtion kunnilta 90-luvun alun jälkeen leikkaamista valtionosuuksista ja muista tuloista. Käytännössä elvytysohjelman aiheuttamat lisämenot jäisivät pienemmiksi, koska osa rahoista palaisi valtiolle ja kunnille verotuloina. Lisäksi se vähentäisi laman aiheuttamia ongelmia ja niistä vielä pitkään laman jälkeenkin aiheutuvia menoja.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan kuntiin ja työntekijöiden palkkoihin laitettu lisäraha elvyttää kuusi kertaa enemmän kuin vastaavan summan laittaminen verohelpotuksiin, joita hallitus on suosinut. Kuntien rahoituksen lisääminen tulee myös edullisemmaksi kuin ostaa palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja tukea niiden voitontavoittelua verovaroilla, palveluseteleillä ja Kela-korvauksilla.

SKP vaatii laman laskujen panemista niiden maksettavaksi, jotka ovat rikastuneet talouskriisiin johtaneella keinottelulla ja joita valtiovalta on suosinut verohelpotuksilla.
– Pääomatuloja on verotettava samalla tavalla kuin muitakin tuloja. Kunnat olisivat saaneet tällä tavalla esimerkiksi vuoden 2007 verotuksessa noin 2,1 miljardia euroa lisää tuloja. Omaisuusvero on palautettava suurille omaisuuksille.
– Pienituloisiin raskaimmin kohdistuvien kunnallisten verojen ja maksujen sijasta on nostettava kuntien valtionosuuksia ja peruttava suurituloisten saamia, yhteensä satojen miljoonien eurojen veronalennuksia. Valtionosuuksia on lisättävä suhteellisesti enemmän niille kunnille, jotka eivät hyödy yhteisö- ja pääomaveroista.
– Pankit, jotka ovat keskeisesti vastuussa nykyisestä kriisistä, on kansallistettava ja alistettava demokraattiseen ohjaukseen. Pörssikauppa on laitettava verolle.
– Kuntien ja Kuntien eläkevakuutuksen on lopetettava riskisijoittaminen ja suunnattava sijoitukset julkisten investointien ja palvelujen rahoittamiseen.

SKP:n keskuskomitea 29.3.2009: