Eduskuntapuolueiden sanat ja teot lähipalveluissa
Vaalien lähestyessä on puolue toisensa jälkeen alkanut korostaa kunnallisten peruspalvelujen merkitystä. Niitä väittävät puolustavansa myös puolueet, jotka ovat hallituksessa ja kunnissa leikanneet näiden palvelujen rahoitusta. Suomen kommunistinen puolue tuo vaaleihin rehellisen vaihtoehdon leikkauspolitiikalle.
Valtionosuuksien leikkaajat
Hallituspuolueiden sanojen ja tekojen ristiriita tulee erityisen räikeästi esille puheissa lähipalvelujen turvaamisesta. Samat puolueet, jotka ajavat kuntauudistuksella palvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin ja useimpien kuntien lopettamista, tekeytyvät vaalien alla muka lähipalvelujen ystäviksi. Valtion budjettiesityksessä ne jatkavat kuntien valtionosuuksien leikkauksia, jotka nousevat Kataisen hallituksen kaudella jo yli miljardiin euroon vuodessa.
Jättikokoisia ”hallintohimmeleitä”
Yhtä harhaanjohtavia ovat puheet vahvoista peruskunnista, jotka korvaavat erilaisista kuntayhtymistä muodostuneita ”hallintohimmeleitä”. Kaikki hallituspuolueet tukevat kuntauudistukseen liittyvää sote-uudistusta, jolla sosiaali- ja terveyspalvelut aiotaan siirtää 25 – 37 sote-alueen hoidettavaksi. Noin puolet kuntien tehtävistä aiotaan näin siirtää vaaleilla valittavilta valtuustoilta epädemokraattisten sote-alueiden hallintaan. Tämä liittyy oikeiston ja EU:n tavoitteisiin alistaa yhä useammat palvelut kaupalliselle voitontavoittelulle.
Kaikki eduskuntapuolueet vastuussa
Kokoomuksesta SDP:hen ja Vasemmistoliittoon ulottuvan hallitusrintaman ohella peruspalvelujen heikentämisestä ovat useissa kunnissa vastuussa myös Perussuomalaiset ja Keskusta. Esimerkiksi Perussuomalaisten Timo Soini on vaieten hyväksynyt Espoossa kokoomuksen johdolla valmistellut talousarviot, joissa on alibudjetoitu peruspalveluja ja karsittu lähipalveluja.
Helsinki on räikeä esimerkki siitä, miten kaikki eduskuntapuolueet toteuttavat peruspalveluja heikentävää ja yksityisiä markkinoita suosivaa politiikkaa. Helsingin kaupunki teki viime vuonna voittoa yli 280 miljoonaa euroa, kaupungin tileillä on noin miljardi euroa ja lainasaatavia on enemmän kuin velkoja. Kaikesta tästä huolimatta eduskuntapuolueiden ryhmät hyväksyivät yksimielisesti budjetin, joka heikentää palvelujen rahoitusta reaalisesti useilla kymmenillä miljoonilla. Vain SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu esitti voitoista ohjattavaksi lisää rahaa palveluihin.
Kuntavaalien päävaihtoehdot
Kuntavaaleissa on kyse siitä, valitaanko leikkauspolitiikan jatkaminen vai teot lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta.
SKP kutsuu äänestämään vaaleissa leikkauspolitiikkaa vastaan. Vaadimme, että EU:n pankkitukien ja asevarustelun sijasta ohjataan lisää rahaa kuntien palveluihin korottamalla valtionosuuksia, kuntien osuutta yhteisöverojen tuotosta ja saattamalla pääomatulot kunnallisveron piiriin. Samalla kutsumme tekemään tekoja, esimerkiksi kunnallisaloitteita ja asukastoimintaa, lähipalvelujen hyväksi.
SKP:n poliittinen toimikunta
