Äänikynnys kaventaa demokratiaa
Porvarihallituksen vaalilakiin ajama kolmen prosentin äänikynnys on kohdannut eduskunnassa vastustusta. Perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat tyrmäsivät esityksen ja valiokunta esittää nyt kynnyksen alentamista kahteen prosenttiin.
SKP on vaatinut ja vaatii äänikynnyksen hylkäämistä kokonaan. Useimmissa muissa suhteellista vaalitapaa käyttävissä maissa ei ole äänikynnyksiä. Suomessa mikään uusi puolue ei ole vuoden 1945 vaalien jälkeen ylittänyt ensimmäisellä kerralla eduskuntaan noustessaan hallituksen esittämää kolmen prosentin äänikynnystä.
Äänikynnystä ei tarvita mihinkään muuhun kuin eduskunnan säätiöimiseen vanhoille puolueille ja uusien vaihtoehtojen eduskuntaan nousun vaikeuttamiseen. Oikeusministeri Tuija Braxin ja hallituksen ajama äänikynnys antaa eduskuntapuolueiden äänille bonuskertoimen, joka vääristää ja rajoittaa äänioikeuden yhdenvertaisuutta.
Valtapeli vaalilain muutoksen valmistelussa on poikkeuksellisen likaista. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat ajane vain omia etujaan ja pyrkineet maksimoimaan paikkansa demokratiasta piittaamatta. Pyrkimys muuttaa eduskuntavaalit eräänlaiseksi ”suljetuksi liigaksi” on omiaan vähentämään äänestysaktiivisuutta rajoittamalla äänestäjien vaikutusmahdollisuuksia.
Vaalien suhteellisuuden parantaminen edellyttää äänikynnysten sijasta valtakunnallisia tasauspaikkoja. Esimerkiksi 20 kansanedustajan valitseminen tasauspaikoilla parantaisi merkittävästi suhteellisuutta ilman mitään äänikynnyksiä. Äänioikeuden vaikutuksen kaventamisen sijasta pitäisi päätöksentekoa demokratisoida lisäämällä kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia muun muassa kansanäänestyksillä, kansalaisaloiteoikeudella ja lähidemokratialla.
Ety-järjestön vaalitarkkailijat ovat tulossa ensi kertaa Suomeen. Valitettavasti se ei näytä valtapuolueita hillitsevän. Äänikynnyksen lisäksi uusien vaihtoehtojen esille pääsemistä rajoitetaan keskittymällä valtamediassa lähinnä suurten puolueiden ja kokoomuksen lellikin, perussuomalaisten kampanjoiden esittelyyn. Valtapuolueet pönkittävät asemaansa myös jakamalla itselleen veronmaksajien varoista puoluetukea.
Yrjö Hakanen
