Luokkataistelun aika

Pylly vasten pyllyä – pump pump on tunnetuin suomalainen euroviisu askel - muuvi.  Pump pump askeleet ovat Aira Samulinin.

Ukrainassa – pum pum – ilman p:tä käydään sotaa. Suurpääoma, Natomaat, EU ja Venäjä ovat napit vastakkain. Kommunistinen puolue on kielletty. Ukrainan kansalaisyhteiskunta on panttivankina. Minskin sopimuksiakin on jo ainakin kaksi. Ukrainan sodan osapuolia on useampi. Kaikki sodan osapuolet syyttävät toisiaan Minskin sopimuksen rikkomisesta. Voiko tämä johtaa muuhun kuin konfliktin syventymiseen ja syvempään sotaan? Tulitauko, aseidenriisunta ja sotatoimien korvaaminen poliittisilla neuvotteluilla on varmasti ainoa askel kohti rauhaa Ukrainassa. Euroviisut ja sitä kautta Suomen Yleisradio toteuttaa nyt irvokasta länsipropagandaa Ukrainassa ja asettuu Venäjän vastaiseen blokkiin.

Tällä kohtaa taide ja kulttuuri, jota euroviisut toki edustavat, ei edistä Minskin sopimuksen henkeä, riisu aseista ja tuo osapuolia lähemmäksi. Olisiko Euroviisut voinut olla rauhan aloite? Ukraina on mm. kieltänyt Venäjän euroviisuedustajan Julia Samoilovan pääsyn maahan, koska venäläinen taiteilija on esiintynyt Krimillä.

Krimillä puhutaan krimintataaria, ukrainaa ja venäjää. Krimillä yli puolet väestöstä puhuu venäjää. Kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Vaikka suomenruotsalaiset ovat suomalaisia ja suomenruotsalainen kulttuuri osa suomalaisuutta on se luonnollisesti myös osa pohjoismaalaisuutta ja ruotsalaisuutta. Krimi tästäkin perspektiivistä näyttäytyy varsin luonnolliselta paikalta venäjänkieliselle taiteilijalle esiintyä ja harjoittaa ammattiaan.

Suomen Norma John kertoo kiertäneen keskeisimmät eurooppalaiset kaupungit promotakseen Suomen kappaletta Black Bird. Euroopassa ei tunnetusti puhuta suomea kuin vain täällä aivan pohjoisessa. Tästäkin huolimatta Norma Johnin taiteilijat ovat varmasti olleet matkalla taiteellisista ja kaupallisista syistä.

Euroviisut propagoivat lännen tarjoamaa demokratiaa. Rahalla saa ja markkinat ratkaisee. Euroviisuissa suuret maksajamaat pääsevät automaattisesti kilpailun finaaliin riippumatta esityksen laadusta. Pienet marginaalit kisaavat omassa sarjassaan ja voittaakseen pienen pitää voittaa vähintään kolme kertaa; kerran kotona ja kaksi kertaa varsinaisissa kisoissa. Euroviisut asettuvat pahan ilman linnuksi – black birdiksi  ja hegemoniapommiksi Kiovaan vaikuttamaan fasistisen ja markkinavoimaisten arvojen puolesta.  Kisojen tunnus Celebrate Diversity – juhlitaan monimuotoisuutta, alkaa kääntyä itseään vastaan.

Radikaalista

Porvarit yrittävät kertoa kansalle, että radikaali tarkoittaa terrorismia ja huliganismia.

Radikaali tarkoittaa kuitenkin jotain ihan kokonaan muuta. Kun työläinen alkaa miettiä yhteiskunnan rakenteita ja sitä miksi ja miten työtä tehdään, on se asioiden juurilla – siellä radikaalissa. Sitten kun kapitalismin kyykyttämiseen kyllästynyt työläinen alkaa suunnitella perustaltaan toisenlaista ajattelua, systeemiä ja säätöä on tapahtunut se mitä porvarit niin hirveästi pelkäävät – työmies on radikalisoitunut. Työnainen tiedostaa paikkansa peruspalvelujen keskeisimpänä tekijänä. Ei suostu kilpailutettavaksi. Ei alistu markkinavoimien alihinnoiteltavaksi. Silloin kun muunsukupuolinen työläinen ei ole enää hiljaa työpaikalla tapahtuvasta syrjinnästä - on taas tämä työläinen radikalisoitunut ja on tapahtunut se mitä suurpääoman juoksupojat, pankkiirit ja pörssiherrat niin hirveästi pelkäävät - työläinen on radikalisoitunut.

Kenellä on valta joka kuuluu kansalle – työläisilläkö?

Kuka tekee politiikkaa? Kun kuntavaaleja tarkkaili niin valtamedian mielestä politiikkaa ja siis myös kuntapolitiikkaa tekevät vain eduskuntapuolueet. Kaduilla olevat eduskunnan haastajat saivat YLE:n huomion yhtenä päivänä ja silloinkin kaikki yhdessä ja yhtä aikaa. Kansalaisyhteiskunta - se mistä Suomi oli aikanaan tunnettu – tuhansista järvistä ja järjestöistä – loisti kyllä poissaolollaan kuntavaalien debateissa. Valtamedia antaa ikävän kuvan suomalaisesta demokratiasta. Eihän hyvässä yhteiskunnassa yhteiskunnallista keskustelua käy vain puolueet ja vain puolueet keskenään. Miksi Yleisradio – siis meidän oma kanava, ei näyttänyt että kansalaisyhteiskunnalla ja puolueilla olisi ollut joku dialogi? Siksikö kun sitä ei ole vai kun sille ei anneta mitään arvoa?  Turhaa ruohojuurta valtakeskustelua häiriköimässä?

 Valta Suomessa on keskittynyt pankkien ja yritysten suurimpien omistajien ja johtajien, Elinkeinoelämän keskusliiton, tärkeimpien ministereiden, presidentin sekä Euroopan unionin ja valtion huippuvirkamiesten eliitille. Sen kaveriksi kelpaa myös markkinaideologiaan sopeutuvat ay-liikkeen johtajat.

On meidän tehtävä laajentaa vallan käsitystä ja korjattava suomalaista demokratiaa. Valtaa on keskittämisen sijaan jaettava. Tiedotusta supistamisen ja sensuroinnin sijaan avattava ja saatava erilaiset ihmiset, erilaiset ajattelijat ja eriävät mielipiteet esille – vanhaa valtaa haastamaan.

Kuntavaalit käytiin tilanteessa, jossa me kaikki voimme todeta, että elämme nopeiden muutosten ja kehityksen, mutta myös vakavien vaarojen ja riskien aikaa. Me kaikki voidaan nähdä ympärillä hyvinvointia ja vaurautta, mutta samalla ei paljon tarvitse katsetta tarkentaa kun nähdään suurta kurjuutta, eriarvoisuutta ja väkivaltaa. Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Koko ihmiskunnan tulevaisuus on uhattu. Militarisoituminen kärjistyy. On energiasotia. On ilmastonmuutos. On ahneuden poliitiikkaa.

***

Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan edessä on ratkaisevan tärkeitä valintoja. Meidän on työläisten ja kaikkien nykymenoon tyytymättömien kansa vedettävä juuri tähän näin -  se rajaviiva ja sanottava, että tästä ei mennä yli - Elämä ei voi jatkua entisellään. On välttämätöntä etsiä vaihtoehtoja ja perusteiltaan toisenlaista kehitystä.

Me kommunistit luotamme ihmiseen. Luotamme ihmisten kykyyn ratkoa ongelmia, tehdä yhteistyötä, rakastaa ja luoda uutta. Ihmisten tieto ja tietoisuus monista ongelmista on lisääntynyt. Ymmärrämme, että maailma ei ole parannettavissa vain hyvällä tahdolla. Väkivalta ja sota eivät kelpaa välineiksi. Pasifismia on opiskeltava. Ongelmien poistamiseksi tarvitaan rakenteellisia yhteiskunnallisia muutoksia, suunnitelmallista toimintaa ja - kuten kokemus osoittaa – vaalitkin - ankaraa kamppailua suuren rahan valtaa, kapitalismia ja oikeistoa vastaan.

Suomen, Euroopan ja maailman kadut ovat täynnä ihmisiä jotka etsivät viestiä, etsivät liikettä ja aloitteentekijöitä muutoksesta ja toisenlaisesta ja paremmasta. Me haluamme rakentaa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, joka on vapaa rahan vallasta, työttömyydestä, eriarvoisuudesta, ympäristön tuhoutumisen uhkista ja sodista.

Kyllä se kaduilla tiedetään ja tunnetaan ihan omakohtaisesti; vapaiden markkinoiden ja kaiken kilpailuttamisen logiikan kääntöpuolena on kasvava työttömyys, köyhyys, eriarvoisuus ja ympäristötuhot. Kansalaisten enemmistön tarpeiden ja vaikutusmahdollisuuksien sivuuttaminen lisää vieraantumista ja turvattomuutta, mikä luo maaperää äärioikeistolle, nationalismille ja rasismille. Toisaalta tämä herättää vastarintaa ja vaatii kehittämään ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen sekä vasemmistolaisten ja edistyksellisten voimien eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Vastaus on internationaalinen – impivaara ei ole koskaan ollut työväen vaihtoehto.

Täällä marssivat työläiset – sinä myös olet työläinen

Porvareille sopii mainiosti se, että me työläiset olisimme sekaisin oman luokkatietoisuutemme ja oman työläisyytemme kanssa. Kapitalisti taputtavat käsiään ja kassakone soi aina silloin kun työläinen luopuu työnsä ylpeydestä ja alkaa olla orja.

Mikä meitä työläisiä oikein vaivaa, että annamme tilanteen jatkua ja jatkua ja vasemmistolainen politiikka sortaa itse työläistä, alistaa työn tekemisen asiat ja kysymykset sen alle, että pitää löytää oikeistosta liittolaisia. Että emme näyttäytyisi ei-puolueelta, vanhanaikaiselta ja että emme olisi selkeästi duunarin asialla vaan että olisimme jotain mitä olemme työväenjoukkorintama. Mikä meidän suomalaisia ay-toimijoita vaivaa että saa olla Euroopassa aina selittelemässä miksi se suomalainen ay-johto ajaa vapaakauppaa Eurooppaan, miten on mahdollista että teillä siellä on oikeistolaisia ja kansallismielisä ay-johdossa.

***

Tuotannon ja yhteiskunnan kehityksen avainasemassa on palkkatyötä tekevä työväenluokka, joka ei omista tuotantovälineitä.  Meillä ei ole itsenäistä asemaa työssämme. Enemmän kuin valtaa omistamme erilaisia asunto-, opinto – ja muita lainoja.  Perinteisen tehdas- ja rakennustyöväen osuus työntekijöistä on vähentynyt. Työväenluokka on laajentunut etenkin naisvaltaisilla palvelualoilla. Sipilän sote:lla yritetään siivota nämäkin railakkapäät yksityisille ja hiljaisiksi. Työtä tehdään aiempaa useammin pienemmissä yksiköissä, alihankintoina, osa- ja määräaikaisissa tehtävissä, freelancereina ja myös itse itseään työllistäen.

Kaikki tietää sen, että jatkuva työttömyys ja pätkätöiden teettäminen on muodostunut laajaksi ongelmaksi. Kyllä on selvänä ja tiedossa, että etenkin monilla nuorilla ja maahanmuuttajilla on hirveän vaikeaa saada jalkaa työelämän ovenrakoon.

***

Miten tässä tilanteessa voi olla mahdollista että vaalit voittaa ne samat jotka kansaa kyykyttää ja ne jotka syöttävät pajunköyttä vapaudesta ja odottavat hallituspaikkaa kaikenmaailman kapitalistien kanssa?

Miten on mahdollista että vaalit toisensa jälkeen ne jotka ovat leikkauspolitiikallaan ajaneet ihmiset osattomiksi ja työttömyyteen. Ja ne jotka mieluummin maksavat sakkomaksuja Kelalle siitä ettei olla työllistetty pitkäaikaistyöttömiä kaupungille töihin pääsevät kiitoksena katastrofi-politiikastaan jatkamaan samaa työväenluokkaa kurittavaa menoa.

***

Kaiken kaikkiaan, kansan suuren enemmistön edut, pyrkimykset ja toiveet törmäävät suuren rahan valtaan. Siksi on tärkeää kutsua porukoita, työläisiä ja leikkauspolitiikkaan tyytymättömiä yhteiseen rintamaan. Jonkun uuden rakennustyöhön. Vastarintaan! Tämän enemmistön yhteisten ja yhdensuuntaisten perusetujen tiedostaminen – meidän 99 prosentin, ei tapahdu itsestään. Ei tämä kuitenkaan mahdotonta ole.  On välttämätöntä tehdä yhteistyötä; ajatella, keskustella ja suunnitella muutosta yhdessä ja yhteisissä tilaisuuksissa. Haasteenamme on  meidän kokemusten erilaisuus, työnantajien pyrkimys kilpailuttaa työntekijöitä ja pirstoa työyhteisöjä, ammatillisen järjestäytymisen ja ay-liikkeen toiminnan puutteet, porvarien hyvin toimiva joukkotiedotus ja markkinoiden ruokkima ja ihannoima kuluttamisen elämäntapa.

Vaikeutena on myös yhdenvertaisten mahdollisuuksien epääminen joukkotiedotuksessa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Vasemmistolaisia, ay-liikkeen ja kansalaisliikkeiden mielipiteitä syrjitään ja näiden liikkeiden toimintaa vaikeutetaan. Toisiin kansoihin, etnisiin ryhmiin ja kulttuureihin kohdistuvilla ennakkoluuloilla- rasismilla ja muukalaisvihamielisyydellä ja fobioilla asetetaan työtätekeviä ja vähävaraisia ihmisiä toisiaan vastaan. Alituinen kilpailu, ihmisarvon polkeminen ja henkinen nujertaminen masentaa.

***

Suomalaiset ovat ennekin työllään ja osaamisellaan rakentaneet parempaa. Työväenliike on monien kamppailujen kautta uudistettu tätä maata. Tänään kuten on todettu ja hyvin voidaan todeksi esittää; hyvinvointi ja mahdollisuudet jaetaan kuitenkin erittäin eriarvoisesti. Tämä eriarvoisuus, jota vastaan on joukkovoimaisesti nyt noustava, on alkanut uudelleen lisääntyä uusliberalistisen, markkinaehtoisen politiikan tuloksena. Niin kuin on oikeiston riisto noussut, niin se myös voidaan myös kukistaa!

Tuotantovälineet ja rikkaudet on tänään alistettu suurimmaksi osaksi suurpääoman hallintaan ja kapitalistisen voitontavoittelun välikappaleiksi mutta huomenna on oltava toisin.

Aina me ajatellaan, että eespäin mennään ja niin me ajatellaan tänäänkin. Työntekijöiden luoman arvon ja lisäarvon jakautuminen ratkaistaan tänäänkin luokkataistelussa, jossa työ ja pääoma, riistetyt ja riistäjät, alistetut ja alistajat ovat vastakkain. Tämä on fakta, tosiasia ja tämä piirtää rajaa toiminnallemme. Tässä on meidän radikaali liike – luokkataistelussa!

Suurtyöttömyys ja pätkätyöt, puute kohtuuhintaisista asunnoista, maaseudun autioittaminen ja laaja köyhyys kertovat siitä, miten suuren rahan hallitsemat markkinat ja uusliberalistinen politiikka vievät monilta mahdollisuuden kunnolliseen elämään, särkevät ihmissuhteita ja murskaavat toiveita. Tämä on kertakaikkista voimavarojen hukkaamista. Kaiken tämän kääntöpuolena ovat talouspeli bisnes, pääomien maastavienti ja kuluttamisen logiikka. Ihmisten tarpeet alistetaan markkinoille.

***

Suomessa on varaa ja meillä on velvollisuus turvata jokaisen täällä asuvan oikeus työhön ja hyvinvointiin.

Kattavalla perusturvajärjestelmällä ja 1200 euron perusturvalla on taattava ilman turhaa byrokratiaa kunnollinen toimeentulo jokaiselle työttömälle, opiskelijalle, eläkeläiselle, sairaalle, vammaiselle ja muille, jotka eivät voi sitä muulla tavalla saada. On poistettava köyhyys, työttömyys ja asunnottomuus.

Yleinen työaika on lyhennettävä kuuteen tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa. Työn tuottavuuden kasvu ja sen tulosten oikeudenmukaisempi jakaminen mahdollistavat sen toteuttamisen alentamatta ansioita. Työajan lyhentäminen tulee toteuttaa niin, että ei lisätä hiostusta vaan luodaan uusia työpaikkoja.

- On muutettava tulonjako ja verotus oikeudenmukaisemmaksi. Pieni- ja keskitulosten verotusta on kevennettävä. Sen sijaan suurten yritysten, pääomatulojen, suurituloisten sekä energian ja luonnonvarojen haaskaamisen verotusta on tiukennettava.

- On pidettävä Suomi irti sodista, sotaharjoituksista ja Natosta. Hyvä että Suomen rauhanpuolustajat järjestää protestia tänne Lappiin täällä järjestettävää ACE-harjoitusta vastaan. Turvallisuutta ei lisätä asevarustelulla eikä sotilasliitoilla, vaan se on yhteistyöhön perustuvaa yhteistä turvallisuutta. Sipilän hallituksen esittämät uudet yli 10 miljardin asehankinnat; uudet Hornetit ja uudet sotalaivat on estettävä.  Euroopan suurin armeija, Suomen armeija on rakennettava toisin. Esitän että luovumme koko kansaa militarisoivasta asevelvollisuuspakosta.

- On sovitettava ihmisen toiminta ekologisesti kestäviin puitteisiin. Ihmiset eivät voi tietenkään elää puuttumatta luonnon toimintaan, mutta se ei saa tarkoittaa piittaamatonta välineellistä suhdetta luontoon. On säästettävä luonnonvaroja ja uusiutumattomia energialähteitä tuleville sukupolville, kehitettävä ympäristöystävällistä teknologiaa ja edistettävä luonnonvarojen kierrätystä. Se edellyttää muutoksia talouden rakenteissa ja myös itse kunkin elämäntavassa.

- On luotava oikeudenmukaisempi kansainvälinen talousjärjestys. Se merkitsee kehitysmaiden velkojen laajaa anteeksiantamista ja ylikansallisten pankkien ja suuryritysten vallan murtamista. Taloudellisten suhteiden ja kehitysyhteistyön tulee edistää kehitysmaiden omia mahdollisuuksia, itsenäisten tieteellisteknisten voimavarojen kehittymistä ja näiden kansojen omia tarpeita palvelevaa monipuolista kehitystä.

Lopuksi -  ja sen selkeän rajaviivan vetämiseksi

Me eletään aikaa, jolloin kaikki eduskuntapuolueet ovat isoista asioista samaa mieltä.

Leikataanko koulutuksesta?

 Leikataanko terveydenhuollosta?

 Toteutetaanko sote-uudistus niin, että terveyspalvelujen järjestämisvastuu keskitetään isoille alueille?

 Ostetaanko sotakoneita ja uusia aseita?

 Poistetaanko taitettu indeksi?

 Lisätäänkö kansalaisten sähköistä valvontaa?

 Erotaanko eurosta?

 Rakennetaanko uutta lähidemokratiaa?

 Hyväksytäänkö palkan alennukset ja lomarahojen leikkaukset?

Näillä kysymyksissä voidaan tarttua tämän päivän rajanvetoon – Mille puolelle sinä asetut?