Kirjoittaja on pitkään SKP:n pääsihteerinä ja myös ay-liikkeessä toiminut Arto Viitaniemi
Vaalirahoituksessa rikotaan Euroopan neuvoston suosituksia
19.04.2010 - 12:16
(updated: 06.06.2016 - 13:48)
Euroopan neuvoston suosituksessa poliittisten puolueiden rahoituksesta (1516/2001) todetaan tärkeänä lähtökohtana, että "julkista rahoitusta ei voida rajoittaa ainoastaan parlamentissa edustettuna oleviin puolueisiin". Myös korruption vastainen toimielin GRECO viittasi Suomea koskevassa lausunnossaan tähän suosituksen, joka edellyttää, että valtion tulee puoluerahoituksessa huolehtia siitä, että myös eduskunnan ulkopuolella olevien puolueiden "olisi mahdollista kilpailla oikeudenmukaisin ehdoin vakiintuneempien puolueiden kanssa".
Vaalirahoituksen uudistamista koskevan lakiesityksen valmistelussa ei näitä suosituksia kuitenkaan ole noudatettu. Esitys jopa heikentää eduskunnan ulkopuolisten puolueiden mahdollisuuksia käydä tasavertaisesti vaalikamppailua edustajapaikoista. Tätä epäsuhtaa syventää entisestään se, että vaalitukea esitetään jaettavaksi tulevaisuudessa myös kunnallisesti, mutta eduskuntavaalituloksen perusteella. Tämä syrjii paitsi eduskunnan ulkopuolisia puolueita myös kuntakohtaisia kansalasiliikkeitä ja erilaisia ryhmiä.
Euroopan neuvoston suosituksessa mainittujen "oikeudenmukaisten ehtojen" toteuttaminen korostaa päinvastoin tarvetta erityisiin toimiin, joilla edistetään uusien poliittisten vaihtoehtojen pääsemistä esille. Vaalirahoitusskandaalit ja korruptiokeskustelu edellyttävät vaalirahoitusta koskevien säädösten uudistamista niin, että puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukselle asetetaan kohtuulliset katot, niiden kiertäminen muiden yhteisöjen kautta ehkäistään ja vaalirahoituksen avoimuus taataan.
Esitys vaalilainsäädännön muuttamisesta pahentaa vallitsevaa demokratiavajetta esittämällä kolmen prosentin äänikynnyksen, jota vielä vahvistetaan vaaliliittojen kieltämisellä. Tällainen äänikynnys on ristiriidassa perustuslain kansanvaltaisuutta sekä vaali- ja osallistumisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa.
Nykyisten eduskuntapuolueiden asemaa pönkittävä - tavallaan eduskuntaa säätiöivä - vaalilakien kehitys ei ota huomioon myöskään kansalaisten poliittisen osallistumisen nykyisiä kehityspiirteitä.
Sen sijaan että otetaan käyttöön vaikeasti ylitettäviä äänikynnyksiä ja vaaliliittojen kieltäminen, suhteellisuuden toteutumisessa vaalipiirien välillä esiintyviä eroja voidaan kaventaa esimerkiksi valtakunnallisella tasauspaikkajärjestelmällä, jossa 200 kansanedustajasta 20 valitaan tasoituspaikoilla.
Demokratian kehittämisen tarve on ilmeinen ja vaikutuskanavien puute koetaan laajasti ongelmaksi kansalaisten keskuudessa. Vaikutusmahdollisuuksien kaventamisen ja demokratian toetutumisen esteiden lisäämisen sijasta tarvitaan osallistumisen helpottamista ja tien avaamista kansalaisliikkeille - mielipiteelle.
Vaalirahoituksen uudistamista koskevan lakiesityksen valmistelussa ei näitä suosituksia kuitenkaan ole noudatettu. Esitys jopa heikentää eduskunnan ulkopuolisten puolueiden mahdollisuuksia käydä tasavertaisesti vaalikamppailua edustajapaikoista. Tätä epäsuhtaa syventää entisestään se, että vaalitukea esitetään jaettavaksi tulevaisuudessa myös kunnallisesti, mutta eduskuntavaalituloksen perusteella. Tämä syrjii paitsi eduskunnan ulkopuolisia puolueita myös kuntakohtaisia kansalasiliikkeitä ja erilaisia ryhmiä.
Euroopan neuvoston suosituksessa mainittujen "oikeudenmukaisten ehtojen" toteuttaminen korostaa päinvastoin tarvetta erityisiin toimiin, joilla edistetään uusien poliittisten vaihtoehtojen pääsemistä esille. Vaalirahoitusskandaalit ja korruptiokeskustelu edellyttävät vaalirahoitusta koskevien säädösten uudistamista niin, että puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoiden rahoitukselle asetetaan kohtuulliset katot, niiden kiertäminen muiden yhteisöjen kautta ehkäistään ja vaalirahoituksen avoimuus taataan.
Esitys vaalilainsäädännön muuttamisesta pahentaa vallitsevaa demokratiavajetta esittämällä kolmen prosentin äänikynnyksen, jota vielä vahvistetaan vaaliliittojen kieltämisellä. Tällainen äänikynnys on ristiriidassa perustuslain kansanvaltaisuutta sekä vaali- ja osallistumisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa.
Nykyisten eduskuntapuolueiden asemaa pönkittävä - tavallaan eduskuntaa säätiöivä - vaalilakien kehitys ei ota huomioon myöskään kansalaisten poliittisen osallistumisen nykyisiä kehityspiirteitä.
Sen sijaan että otetaan käyttöön vaikeasti ylitettäviä äänikynnyksiä ja vaaliliittojen kieltäminen, suhteellisuuden toteutumisessa vaalipiirien välillä esiintyviä eroja voidaan kaventaa esimerkiksi valtakunnallisella tasauspaikkajärjestelmällä, jossa 200 kansanedustajasta 20 valitaan tasoituspaikoilla.
Demokratian kehittämisen tarve on ilmeinen ja vaikutuskanavien puute koetaan laajasti ongelmaksi kansalaisten keskuudessa. Vaikutusmahdollisuuksien kaventamisen ja demokratian toetutumisen esteiden lisäämisen sijasta tarvitaan osallistumisen helpottamista ja tien avaamista kansalaisliikkeille - mielipiteelle.
Arto Viitaniemi Helsingissä 4.3.2010:
Tekijä
Ajankohtaista
SKP:n Rauhanryhmä keskusteli palaverissaan 23. helmikuuta nykytilanteen uhkakuvista ja ryhmän tulevasta toiminnasta. Vetäjät kutsuvat mukaan toimintaan rauhan puolesta.
Iranin kansannousu vaatii naisille oikeuksia ja sorron lopettamista kaikilla elämän alueilla. Islamistihallinnon kaatuminen on edistymisen ehtona, mutta myös kapitalismista on päästävä eroon, kertoo Iranin kommunistisen puolueen jäsen Marzia Nazari maansa tilanteesta.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta naiset lähtevät kaduille ympäri maailman taistelemaan patriarkaattia vastaan. SKP kehottaa jokaista osallistumaan marsseille myös Suomessa ja antamaan tukensa naisten kamppailulle meillä ja maailmalla.