Home >> Artikkelit >> Mitä maksaa - mistä rahat?

Mitä maksaa - mistä rahat?

11.12.2006 - 13:46
(updated: 06.06.2016 - 13:48)
1. Mitä maksaa?

Paljonko julkisen sektorin menot lisääntyvät, kun nykyinen työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, opintoraha, sairauspäiväraha, vanhempainraha, kuntoutusraha, kansaneläke ja toimeentulotuki nostetaan vähintään 800 euroon kuukaudessa ja ilman veroa?

Käytettävissä olevien tilastojen pohjalta asiasta voidaan tehdä karkeita laskelmia. Ensiksi selvitetään, paljonko em. tarkoituksiin nyt käytetään julkisia varoja, kuinka monelle henkilölle ko. tulonsiirtoja maksetaan ja kuinka saajat tulosidonnaisten tukien kohdalla jakautuvat eri tuloluokkiin.

Koska miltei kaikki sosiaaliset tulonsiirrot ovat nykyisin veronalaisia, laskelmissa on käytettävä oletuksia keskimääräisistä veroasteista eri tapauksissa. Kun verotus otetaan huomioon, saadaan selville tuen nettokustannus julkiselle sektorille. Se on vertailukelpoinen verottomaan 800 euron kuukausituloon (9 00 euron vuosituloon).

Aloite sisältää myös ehdotuksen, että karenssit, omavastuuajat ja sidonnaisuudet vanhempien tai puolison tuloihin poistetaan. Tämän vaikutuksia ei voida selvittää ilman yksityiskohtaisia tietoja kaikista tapaukista. Lopputuloksen kannalta se ei ole tarpeenkaan, koska vaikutuksia verrataan juuri tällä hetkellä voimassa olevan järjestelmän aiheuttamiin todellisiin menoihin.

Tietolähteinä käytetään verohallituksen tilastotiedotetta "Tulojen ja varallisuuden perusteella maksuunpannut verot vuodelta 2004", KELAn tilastollista vuosikirjaa 2004, KELAn kuukausittaisia tilastotiedotteita sekä valtion talousarvioesitystä vuodelle 2007. Luonnollisesti myös voimassa oleva sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö on välttämätön tietolähde.


Työttömyysturva

Peruspäivärahaa arvioidaan valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2007 maksettavan keskimäärin 23,5 €/päivä yhteensä 4, 7 miljoonalta päivältä (yht. 110 milj. €). Peruspäivärahan saajia on vuonna 2007 arvion mukaan keskimäärin 18 400 (laskettu jakamalla em. 4 700 000 päivää luvulla 256). Peruspäiväraha on veronalaista tuloa. Vuoden 2004 verotustietojen mukaan noin 40 prosenttia sekä työttömyysturvan saajista että maksetusta työttömyysturvasta osui tuloluokkiin, joissa veronalaiset tulot olivat alle 10 000 euroa vuodessa. Näissä tuloluokissa verot olivat keskimäärin 23 prosenttia tuloista. Peruspäivärahan kokonaismäärästä (110 milj. €) laskettu 40 %:n osuus on 44 milj. euroa ja se vastaa 34 milj. euron nettokustannusta verojen jälkeen.

Laskelma: Jos 18 400 peruspäivärahan saajalle maksetaan verottomana tulona 800 € /kk, kokonaismenot ovat 177 milj. € vuodessa. Menojen lisäystä kertyy siten vuodessa 143 milj. € (177 - 34).

Täysimääräisen työmarkkinatuen arvioidaan olevan 23,89 €/päivä vuonna 2007 (30 miljoonalta päivältä yhteensä 716 milj. €). Työmarkkinatuen saajia arvioidaan olevan vuonna 2007 keskimäärin 145 000 henkilöä. Nyt heille maksetaan työmarkkinatukea, joka myös on veronalaista tuloa em. 716 milj. €. Se vastaa verojen jälkeen noin 550 milj. euron nettokustannusta valtiolle ja kunnille.

Laskelma: Jos 145 000 työmarkkinatuen saajalle maksetaan verottomana tulona 800 €/kk, kokonaismenot ovat 1 392 milj. €. Menojen lisäystä kertyy siten vuodessa 842 milj. € (1 392 - 550).

Perusturvauudistus lisäisi siten peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta aiheutuvia menoja yhteensä 1,0 mrd. euroa vuodessa. Mikäli samalla toteutetaan SKP:n esitys työajan lyhentämisestä ansiotasoa alentamatta, myös työttömyyden johdosta perusturvaan oikeutettujen määrä vähenee olennaisesti.


Kansaneläke

Vuonna 2004 kansaneläkkeitä maksettiin yhteensä 2 074 milj. €ja asumistukea eläkeläisille 280 milj. €. Valtion osuus kansaneläkemenoista on 29 prosenttia; loput maksaa KELA. Vuoden 2004 lopussa oli kansaneläkkeensaajia 664 300 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeensaajia on 489 400, työkyvyttömyyseläkkeensaajia 153 000 ja työttömyyseläkkeensaajia 21 900.

Vuoden 2004 verotustietojen mukaan eläketuloa maksettiin 1 344 000 suomalaiselle yhteensä 17 mrd. euroa. Suurin osa eläkeläisistä sai sekä kansaneläkettä että työeläkettä. Vain kansaneläkettä saavia oli vuoden 2004 lopussa 89 000 henkilöä.

Perusturva-aloitteen tavoite on, että jokainen eläkeläinen saa verottomana vähintään 800 euroa kuukaudessa (9 600 euroa vuodessa) siitä riippumatta, mistä eläkkeestä on kysymys. Uudistus vaikuttaisi kuitenkin pääasiassa kansaneläkkeisiin.

Laskelma: Vuonna 2004 oli Suomessa 466 000 sellaista kansaneläkkeen saajaa, jonka kansaneläke oli enintään 10 000 euroa vuodessa. Keskimääräinen kansaneläke tässä ryhmässä oli 3 650 €/henkilö/vuosi. Tämän eläkepotin kokonaismäärä oli 1700 milj. euroa vuodessa (verojen jälkeen 1 365 milj. euroa). Jos 466 000 kansaneläkkeen saajalle maksetaan verottomana 800 €/kk, kokonaismenot ovat 4 473 milj. euroa. Perusturva-aloitteemme nostaisi näiden yhteensä 466 000 kansaneläkeläisen käteen jääviä tuloja 3 108 milj. euroa (4 473 - 1 365). Suomen eläkemenoista vuonna 2005 noin 45 prosenttia oli Kelan, valtion ja kuntien eläkkeitä. Uudistuksesta johtuva lisärahoituksen tarve on perusteltua jakaa tässä suhteessa julkisen ja yksityisen eläkerahoituksen kesken. Tällöin uudistus lisäisi julkisen sektorin nettomenoja noin 1,4 mrd. euroa.


Sairauspäiväraha

Lokakuussa 2006 sairauspäivärahaa maksettiin 64 018 henkilölle yhteensä 63,3 milj. €. Päiväraha oli siten henkilöä kohti 1 000 €/kk. Sairauspäivärahasta peritään vero. Jos vero on 33 prosenttia, päivärahasta jää käteen 660 €/kk. Voidaan olettaa, että sairaana on joka kuukausi suurin piirtein sama määrä (64 000) henkilöä kuin vuoden 2006 lokakuussa.

Sairauspäiväraha riippuu työtulojen suuruudesta. Sairauspäivärahaa ei makseta lainkaan, jos työtulot ovat vuodessa alle tietyn markkamäärän (esim. vuonna 2006 alle 1 091 €/v). Sellaisia, jotka saivat päivärahaa verollisena alle 40 €/päivä (alle 800 € verottomaksi kuukausituloksi muutettuna), oli vuonna 2004 sairauspäivärahan saajista noin 35 prosenttia. Vuonna 2006 tämä tarkoittaa noin 22 000 henkilöä kuukausittain.

Laskelma: Kun sairauspäiväraha muutetaan 800 euroksi kuukaudessa verottomana, nettokustannus julkiselle sektorille on 140 €/sairas/kk (800 - 660). Jos korotus annettaisiin yhtä suurena kaikille tuloluokasta riippumatta, sairaat hyötyisivät vuositasolla 108 milj. € Kun korotus kohdistuu vain pienituloisimpaan noin 22 000 henkilöön, sairaiden kokonaishyöty on arviolta 40 milj. € vuodessa, joka on samalla uudistuksen nettokustannus julkiselle sektorille.


Vanhempainpäivärahat

Äidit: Lokakuussa 2006 maksettiin 49 578 äidille päivärahaa yhteensä 57,2 milj. €. Se on 1 154 €/äiti/kk. Päivärahasta peritään vero. Jos se oletetaan 33 prosentiksi, äideille jää käteen noin 773 € /kk. Voidaan olettaa, että äitiyspäivärahaa saavia äitejä on joka kuukausi suurin piirtein yhtä paljon kuin lokakuussa 2006. Kun päiväraha on 800 €/kk verottomana, perusturvauudistuksen hyöty äideille ja nettokustannus valtiolle aiheutuu veroedusta.

Laskelma: Veroetu on 27 €/kk (800 - 773). Kun äitiysrahakuukausia on keskimäärin viisi kuukautta saajaa kohti ja äitiysrahan saajia 49 572, uudistuksen hyöty äideille ja nettokustannus valtiolle ovat yhteensä 6.7 milj. euroa vuodessa.

Isät: Lokakuussa 2004 maksettiin 5 968 isälle päivärahaa yhteensä 5 milj. €. Se on 837 €k/isä/kk. Myös tästä päivärahasta peritään vero. Jos se oletetaan 33 prosentiksi, isille jää käteen 560 €/kk. Kun päiväraha nostetaan 800 euroon/kk verottomana, perusturvauudistuksen hyöty myös isille koostuu veroedusta.

Laskelma: Veroetu on 240 €/kk (800 - 560). Kun isyysrahakausia on keskimäärin vajaa kuukausi ja isyysrahan saajia 8 968, uudistuksen hyöty isille ja nettokustannus valtiolle ovat yhteensä 1,4 milj. euroa vuodessa.

Vanhempainpäivärahojen kohdalla perusturvauudistuksemme maksaisi yhteensä alle 10 milj. €, kun verovaikutuksetkin on otettu huomioon.


Kuntoutuspäiväraha

Kuntoutuspäivärahaa maksettiin vuonna 2004 noin 60 000 kuntoutujalle keskimäärin 37 päivältä yhteensä 60 milj. euroa. Päiväraha oli keskimäärin 26 €/päivä, joka merkitsee noin 780 euron kuukausituloa verollisena. Verottomana summa on noin 550 €kk.

Laskelma: Jos kaikille kuntoutujille maksetaan verottomana 800 €/kk, nettokustannus julkiselle sektorille olisi 250 €/kuntoutettava/kk (800 - 550). Jos kuntoutettavia on edelleen 60 000, nettokustannus olisi yhteensä 15 milj. €.


Opintotuki

Opintorahaa maksetaan vuonna 2007 yhteensä 432,1 milj. €. Myös opintoraha on veronalaista tuloa. Opintorahasta korkeakouluopiskelijoiden osuus on 323,3 milj. € ja kun saajia on 202 600, opintoraha on keskimäärin 1 596 euroa opiskelijaa kohti vuodessa. Jos opiskelijan veroprosentiksi katsotaan 15 prosenttia, korkeakouluopiskelijan opintoraha verojen jälkeen on 1 356 € vuodessa, joten valtion nettokustannus on 275 milj. €. Muissa oppilaitoksissa opiskeleville maksetaan opintorahaa yhteensä 108,8 milj. € ja kun saajia on 134 500, heidän opintorahansa on keskimäärin 809 euroa opiskelijaa kohti vuodessa. Verottomana summa on 688 € vuodessa, joten valtion nettokustannus on 93 milj. €.

Laskelma: Jos sekä korkeakouluissa että muissa oppilaitoksissa opiskeleville opintotukeen oikeutetuille maksetaan 800 €/kk kolmea kesäkuukautta lukuun ottamatta, kokonaismenot ovat 2 427 milj. € vuodessa. Menojen lisäys vuodessa on siten 2 059 milj. € (2 427 - 275 - 93).

Opintorahan lisäksi opiskelijoille maksetaan valtion talousarvioesityksen mukaan asumislisää 258,8, milj.€ vuonna 2007. Perusturvaesityksemme voi arvioida vähentävän mm. opiskelijoiden asumistuen tarvetta. Menoja taas lisää se, jos perusturvaa maksetaan myös kesäaikana täysipäiväisesti opiskeleville.


Toimeentulotuki

Kunnat maksoivat vuonna 2004 toimeentulotukea 400 000 henkilölle (250 000 kotitaloudelle). Ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin 42 000 henkilölle. Valtion osuudet näihin tarkoituksiin maksetaan momentilta 33.32.38"Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin". Tälle momentille on merkitty menoja valtion vuoden 2007 talousarviossa 240,5 milj. euroa. Vuonna 2004 toimeentulotuen bruttomenot olivat Suomessa 460 milj. euroa.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi tueksi, joka auttaa pahimpien talousvaikeuksien yli silloin, kun esimerkiksi työttömyysturva-, eläke- ja sairausturva eivät riitä välttämättömiin menoihin. Perusturva-aloitteemme oleellisimpia vaikutuksia on, että se suurelta osin poistaa koko toimeentulotuen tarpeen. Siitä syystä ja koska toimeentulotuki on vahvasti tarveharkintainen tukimuoto, täsmällistä arviota aloitteen vaikutuksista toimentulotukimenoihin ei voida esittää. Jos 800 euron perusturva toteutetaan, toimeentulotuki olisi tarpeen ehkä vain harvoissa ja lyhytkestoisissa poikkeustapauksissa esimerkiksi silloin, kun tuen myöntäjäviranomainen hallinnollisista syistä hidastelee asian käsittelyssä. Toisaalta vapauttaessaan sosiaalityön voimavaroja ehkäisevään toimintaan ja vähentäessään köyhyyteen liittyviä sosiaalisia ongelmia, uudistus vähentää etenkin pidemmällä aikavälillä muita sosiaali-, terveys- ym. menoja.


Menojen nettolisäys yhteensä

Kaikkiaan julkisen sektorin nettomenot lisääntyisivät uudistuksen johdosta noin 4 miljardia euroa. Valtaosa kustannuksista aiheutuu kansaneläkeläisten ja opiskelijoiden aseman parantamisesta.

Kun uudistus toteutetaan neljän vuoden aikana, menot kasvavat asteittain siten, että vasta viimeisenä vuotena menojen lisäykset ovat täysimääräiset neljä miljardia euroa.


2. Mistä rahat?

Yhteisö- ja pääomatulojen verotuksen kiristäminen

Vuonna 2004 perittiin pääomatuloveroa luonnollisilta henkilöiltä 1,0 mrd. euroa. Kun verotettava pääomatulo oli 6,4 mrd. euroa, efektiivinen veroaste oli vain 16 prosenttia. Ylimmässä pääomatulojen luokassa (verotettava pääomatulo yli 55,8 milj. euroa) veroaste oli alle 12 prosenttia).

Yrityksiltä kerättiin veroja ja maksuja vuonna 2004 yhteensä 5,2 mrd. euroa. Kun verotettava tulo oli 23,4 mrd. euroa, efektiivinen veroaste oli 22 prosenttia. Luonnollisten henkilöiden pääomatuloverojen ja yritysten tuloverojen yhteismäärä oli siten noin 6 mrd. euroa vuonna 2004. Jos kumpiakin tuloja olisi verotettu esimerkiksi 30 prosentilla, verotulot olisivat lisääntyneet noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2004 (luonnollisten henkilöiden pääomatulovero 0,9 ja yritysten tulovero 1,8 miljardia euroa). Verotuottoon vaikuttaa oleellisesti ko. vuoden pääomatulojen määrä ja yritysten verotettavan tulon määrä. Siksi on vaikeata sanoa, paljonko verotulot lisääntyisivät esimerkiksi vuonna 2007, jos veroaste nostettaisiin 30 prosenttiin.


Pörssikaupoista perittävä varainsiirtovero

Pörssiosakekaupoista ei enää peritä leimaveroa (nykyisin varainsiirtovero). Asuntokaupoista peritään varainsiirtoveroa 1,6 % ja omakotitalo- ja kiinteistökaupoista 4 % myyntihinnasta. Pörssivaihto Helsingin Arvopaperipörssissä on nyt moninkertainen valtion vuotuisiin menoihin verrattuna. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2007 menojen kokonaismäärä on 40, 5 miljardia euroa. Pörssivaihto Helsingin arvopaperipörssissä oli 225 miljardia euroa vuonna 2005. Pörssivaihdolle olisi perusteltua määrätä muistakin syystä varainsiirtovero. Jos se olisi 1,4 prosenttia, tuotto olisi 3,5 miljardia euroa. Vero olisi omiaan myös hillitsemään spekulatiivisia pääomanliikkeitä, joten tuotoksi arvioidaan tässä 2 miljardia euroa.


Tulojen lisäys yhteensä

Edellä esitetyt veronmuutokset lähes 5 mrd. euroa riittäisivät varsin selvällä marginaalilla kattamaan perusturvauudistuksesta aiheutuvan julkisen sektorin nettomenojen kasvun.

PERUSTURVAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET VALTION JA KUNTIEN MENOIHIN JA TULOIHIN VUOSITASOLLA, MILJ. EUROA

MENOT

1. Työttömyysturva + 985
- Peruspäiväraha + 143
- Työmarkkinatuki + 842
2. Kansaneläke + 1 400
3. Sairauspäiväraha + 40
4. Vanhempainpäivärahat + 8
- Äidit + 7
- Isät + 1
5. Kuntoutuspäivärahat + 15
6. Opintotuki + 2 095
7. Toimeentulotuki - 460
8. Eräiden ryhmien asumistuet (arvio) - 100
YHTEENSÄ + 3 983

TULOT

1. Luonnollisten henkilöiden pääomatulojen
verotuksen nostaminen 30 %:iin
verotettavasta tulosta
+ 900
2. Yritysten tuloverotuksen nostaminen
30 %:iin verotettavasta tulosta
+ 1 800
3. Varainsiirtovero ulotetaan koskemaan
Helsingin arvopaperipörssissä tehtäviä
kauppoja 1,4 %:n verolla + 2 000
YHTEENSÄ + 4 700

Teuvo Junka, erikoistutkija, SKP:n perusturvavihkossa 26.11.06:

Tekijä

Ajankohtaista