Kirjoittaja on pitkään SKP:n pääsihteerinä ja myös ay-liikkeessä toiminut Arto Viitaniemi
Kunta-alalle heikko sopimus
16.02.2010 - 18:43
(updated: 06.06.2016 - 13:48)
Kunta-alalle tehty työehtosopimusratkaisu on saanut osakseen ankaraa kritiikkiä erityisesti alan suurimman ammattijärjestön JHL:n jäsenten taholta. Liiton edustajistossa sopimus hyväksyttiin äänestämällä luvuin 71-27. Vastaan äänestivät teknisen puolen ja tuntipalkkaisten edustajat. Opettajien ammattijärjestö OAJ, lähi- ja perushoitajien ammattijärjestö Super ja neuvottelujärjestö TNJ ovat omalta osaltaan hyväksyneet sopimuksen, joka on kaksivuotinen.
Kunta-alan sopimuksessa ei ole yleiskorotusta ollenkaan ja erilaisiin lisiin perustuvalta rakenteeltaan se hakee epäsolidaarisuudessaan vertaansa. Teknisen puolen ja tuntipalkkaisten palkankorotukset ovat 0,4 prosenttia, kun taas koulutettujen naisvaltaisten ryhmien korotukset ovat 1,3 prosenttia. Sopimus sisältää 0,8 prosentin samapalkkaisuuserän ja syksyllä tuottavuussopimuksen toteuttamiseen sidotun 0,7 prosentin järjestelyerän. Sopimus ei sisällä mitään merkittäviä tekstiparannuksia.
Sopimusratkaisu perustuu apulaisoikeuskanslerin TEHY:n sopimuksesta antamaan tulkintaan, jonka mukaan sen tekemää sopimusta on sovellettava vastaaviin ammattiryhmiin koko kunta-alalla. Paljon muuta hyväksytyssä sopimuskokonaisuudessa ei olekaan. Tehyn lakko toi siis muillekin palkankorotuksia, mutta jälkikäteen.
Silmiinpistävää on se, että kunta-alan ammattijärjestöillä ei ollut juuri mitään omia tavoitteita neuvottelupöydässä. Erityisen matalaa profiilia veti alan suurin liitto JHL ja tulos on sen mukainen.
Heikkotasoinen sopimus johtaa väistämättä kunta-alan työntekijöiden reaaliansioiden alentumiseen. Se heikentää välillisesti myös kunta-alan työllisyysnäkymiä, koska mitättömät korotukset eivät lisää juuri nimeksikään kuntien verotuloja.
Kunta-alan sopimuksessa ei ole yleiskorotusta ollenkaan ja erilaisiin lisiin perustuvalta rakenteeltaan se hakee epäsolidaarisuudessaan vertaansa. Teknisen puolen ja tuntipalkkaisten palkankorotukset ovat 0,4 prosenttia, kun taas koulutettujen naisvaltaisten ryhmien korotukset ovat 1,3 prosenttia. Sopimus sisältää 0,8 prosentin samapalkkaisuuserän ja syksyllä tuottavuussopimuksen toteuttamiseen sidotun 0,7 prosentin järjestelyerän. Sopimus ei sisällä mitään merkittäviä tekstiparannuksia.
Sopimusratkaisu perustuu apulaisoikeuskanslerin TEHY:n sopimuksesta antamaan tulkintaan, jonka mukaan sen tekemää sopimusta on sovellettava vastaaviin ammattiryhmiin koko kunta-alalla. Paljon muuta hyväksytyssä sopimuskokonaisuudessa ei olekaan. Tehyn lakko toi siis muillekin palkankorotuksia, mutta jälkikäteen.
Silmiinpistävää on se, että kunta-alan ammattijärjestöillä ei ollut juuri mitään omia tavoitteita neuvottelupöydässä. Erityisen matalaa profiilia veti alan suurin liitto JHL ja tulos on sen mukainen.
Heikkotasoinen sopimus johtaa väistämättä kunta-alan työntekijöiden reaaliansioiden alentumiseen. Se heikentää välillisesti myös kunta-alan työllisyysnäkymiä, koska mitättömät korotukset eivät lisää juuri nimeksikään kuntien verotuloja.
Arto Viitaniemi Helsingissä 10.2.2010:
Tekijä
Ajankohtaista
SKP:n Rauhanryhmä keskusteli palaverissaan 23. helmikuuta nykytilanteen uhkakuvista ja ryhmän tulevasta toiminnasta. Vetäjät kutsuvat mukaan toimintaan rauhan puolesta.
Iranin kansannousu vaatii naisille oikeuksia ja sorron lopettamista kaikilla elämän alueilla. Islamistihallinnon kaatuminen on edistymisen ehtona, mutta myös kapitalismista on päästävä eroon, kertoo Iranin kommunistisen puolueen jäsen Marzia Nazari maansa tilanteesta.
Kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta naiset lähtevät kaduille ympäri maailman taistelemaan patriarkaattia vastaan. SKP kehottaa jokaista osallistumaan marsseille myös Suomessa ja antamaan tukensa naisten kamppailulle meillä ja maailmalla.