Home >> Artikkelit >> Kantelu vaalisyrjinnästä eduskunnan oikeusasiamiehelle

Kantelu vaalisyrjinnästä eduskunnan oikeusasiamiehelle

18.02.2007 - 17:03
(updated: 06.06.2016 - 13:48)
SKP on jättänyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun ja toimenpidepyynnön koskien syrjintää Yleisradion vaaliohjelmissa ja ylimääräisen vaalituen maksamisessa eduskuntapuolueille. YLE:n 153 vaaliohjelmasta 150 on varattu vain eduskuntapuolueille.

Selostus asiasta ja vaatimusten perustelut:

Vuoden 2007 budjetissa on eduskunta kohdassa 23.27.50 (HE 122/2006) myöntänyt 2 489 000 euroa ylimääräistä puoluetukea eduskuntapuolueille kertaluonteisena menona vuoden 2007 eduskuntavaaleista aiheutuviin kustannuksiin.

Eduskunnassa edustettuina olevat puolueet, ennen muuta hallituspuolueet saavat näin huomattavan taloudellisen tuen verovaroista säilyttääkseen nykyiset asemansa eduskunnassa. Sen sijaan ne eduskuntavaaleissa mukana olevat puolueet, joilla ei ole nykyisessä eduskunnassa edustajia, eivät saa lainkaan tukea, vaikka niille luonnollisesti aiheutuu vastaavasti kuluja eduskuntavaaleihin osallistumisesta. Itse asiassa näiden tukea vaille jäävien puolueitten vaalikulut myös kasvavat välillisesti sanotun vaalituen johdosta siitä syystä, että media on nostanut mainoshintoja havaittuaan, että markkinoille on ilmaantunut lähes 2,5 miljoonaa euroa ylimääräistä siihen tarkoitukseen käytettävää rahaa.

Vaikka sanotun ylimääräisen puoluetuen jaossa nojaudutaan puoluelain tarkoittaman puoluetuen jakoperiaatteisiin eli siihen, että sitä jaetaan eduskuntapuolueille edustajamäärien suhteessa, on eduskuntavaalien kuluihin annettavassa korvamerkityssä verovarojen antamisessa puolueille kyse olennaisesti eri asiasta, kuin eduskuntatoiminnan tukemisessa vaalien välillä. Tiettyjen puolueiden suosiminen ja toisten syrjiminen vaalitoiminnan tukemisessa on selkeästi kansanvaltaa vääristävää ja ristiriidassa vaalilaissa edellytetyn puolueiden tasapuolisen kohtelun kanssa ja perustuslain kansanvaltaisuusvaatimuksen kanssa.

Moinen rahamäärä ei voi olla vaikuttamatta vaalitulokseen näin suosittujen puolueitten ja niiden ehdokkaitten eduksi ja tukea vaille jääneiden vahingoksi, koska viimeksi mainitut eivät voi käyttää valtiovallan rahoitusta saadakseen vaalisanomansa valitsijoitten näkyviin, eikä niillä ole tätä vastaavaa muutakaan rahoitusmahdollisuutta. Tällöin suurelle osalle valitsijoista muodostuu kuva, ikään kuin uskottavina ehdokkaina olisi vain nykyisten eduskuntapuolueitten ehdokkaita tai että muut ehdokkaat ovat omasta syystään niin paljon näkymättömämpiä, ettei niitä kannata äänestää. Tunnettu tosiasiahan on, että vaalikamppailua ei pystytä käymään pelkällä äänestyskopissa olevalla ehdokkaiden nimilistalla ja muilla julkisen vallan kaikille puolueille tarjoamilla vähäisillä tiedotusmahdollisuuksilla. Toisin sanoen maksullinen ilmoittelu lehdistössä, internetissä, radiossa ja televisiossa sekä niin ikään taloudellisia resursseja vaativa muu kampanjointi vaikuttavat tosiasiassa ratkaisevasti äänestäjien valintoihin.

Jos äänestäjien valintoihin vaikutetaan verovaroin näin ohjaavalla tavalla, ei voida puhua aidosta demokratiasta ja perustuslain 1 luvun 2 §:n säätämästä kansanvaltaisuuden vaatimuksesta, joita pitäisi noudattaa vaaleissa ja puoluerahoituksessa.

Tämän syrjinnän merkitys kasvaa vielä siitä syystä, että Yleisradio ja muut keskeiset mediat ovat koventaneet eduskunnan ulkopuolella nyt oleviin puolueisiin kohdistuvaa syrjintää niin, että vaalitentteihin ja vaaliohjelmiin pääsevät lähes poikkeuksetta vain ns. eduskuntapuolueet.

Yleisradion vaaliohjelmilla eduskunnan ulkopuoliset puolueet on koottu vain yhteen yhteiseen tenttiin televisiossa (joka esitetään myös uusintana) ja yhteen radiossa, kun taas eduskuntapuolueille on varattu sekä useampia puoluekohtaisia vaalitenttejä että aikaa lukuisissa useamman eduskuntapuolueen vaaliohjelmissa. Yleisradion kotisivujen mukaan YLE tekee ennen vaaleja kaikkiaan 153 valtakunnallista vaaliohjelmaa ja tämän lisäksi maakuntaradiot tekevät vielä omia ohjelmia. Tämän lisäksi YLE antaa eduskuntapuolueiden ehdokkaille aikaa myös monissa muissa uutis-, ajankohtais-, viihde- ym ohjelmissa.

Yleisradion vaaliohjelmista vastaavat ovat pyrkineet perustelemaan tätä julkeaa syrjintää ohjelmallisella viikunanlehdellä puoluelain 10 § :n 2 momenttiin viitaten. Kuitenkaan ohjelmalliset näkökohdat eivät ole painaneet mitään, kun kaikki eduskunnan ulkopuoliset puolueet on koottu yhteen lähetykseen, jossa niitä on kerralla enemmän kuin eduskuntapuolueiden lähetyksissä ja jossa niillä ei ole mahdollisuutta haastaa nykyisiä eduskuntapuolueita keskusteluun. Ohjelmallisilla näkökohdilla ei voi perustella myöskään sitä, että koko vaaliohjelmien sarjassa ei ole varattu yhtään muutakaan ohjelmaa eduskuntaan pyrkiville uusille vaihtoehdoille päästä esille ja keskustelemaan nykyisten eduskuntapuolueiden kanssa.

Eduskunnan ulkopuolisten puolueitten rajaaminen yhteen yhteislähetykseen televisiossa ja toiseen radiossa merkitsee kaksinkertaista syrjintää; ensin sitä, ettei näitä puolueita päästetä esittelemään omaa vaalisanomaansa eduskuntapuolueitten tavoin eikä tuomaan hallituspuolueiden kanssa kilpailevaa oppositionäkökantaa katsojien tietoon väittelytilanteissa. Kun kaikki eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet monet keskeiset ratkaisut jopa yksimielisesti - kuten viimeksi esimerkiksi kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen puitelain - ja sitoutuneet tukemaan muun muassa harjoitetun talouspolitiikan keskeistä linjausta eli tulopoliittisia sopimuksia, jää tällaiset äänestäjien kannalta keskeiset linjakysymykset vain eduskuntapuolueiden edustajille järjestetyissä vaaliohjelmissa vaille kritiikkiä ja vaihtoehtoja. Samalla niissä sivuutetaan kokonaan vasemmistolainen Euroopan unionin vastustus. Kun kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet pyrkivänsä seuraavaan hallitukseen, jää vain niiden edustajille järjestettävistä vaaliohjelmista puuttumaan selkeä oppositio. Lisäksi kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat periaatteessa hyväksyneet nykyisen talousjärjestelmän ja porvarillisen demokratian pelisäännöt, jolloin noista vaaliohjelmista jää myös puuttumaan kapitalismin vastainen vasemmistolainen vaihtoehto, jota Suomen Kommunistinen Puolue edustaa.

Oikeuskansleri on vuonna 1992 ottanut vanhan perustuslain aikaan kantaa YLE:n vaalitenttisyrjintää kunnallisvaaleissa koskevaan kanteluun (888/1/92, annettu 29.10.1992). Silloin syrjintä ei ollut niin totaalista. Tuo ratkaisu ei kuitenkaan sovellu muuttuneeseen nykylainsäädäntöön (esimerkiksi perustuslakiin) eikä nykyiseen entisestään pidemmälle vietyyn syrjintätilanteeseen.

Ohjelmalliset näkökohdat eivät oikeuta YLEä tällaiseen eduskunnan ulkopuolisten puolueitten syrjintään. Ohjelmallisilla näkökohdilla on tarkoitettu puoluelaissa lähinnä sitä, että Yleisradion ei tarvitse toteuttaa vaaliohjelmia mekaanisesti niin, että niissä on oltava aina edustettuna kaikki puolueet, että puolueiden edustajilla pitää olla täsmälleen yhtä paljon ohjelma-aikaa tai että ohjelmien toteuttamisessa sivuutettaisiin journalistiset tavoitteet.

Puolueen suuruus ja parlamentaarinen asema eivät oikeuta syrjintään vaaleissa, eikä perustuslakivaliokunnan puoluelain 10 § :n muuttamisen osalta antama toteamus ole tarkoittanut eikä voinut oikeuttaa poikkeamaan sen enempää perustuslain kansanvaltaisuusvaatimuksesta kuin syrjintäkiellosta tai puoluelain 10 §:n tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta. Lisäksi peruslakivaliokunta on tuolloin 1992 pääsääntönä korostanut, että kaikkien vaaleissa mukana olevien puolueitten tulee saada tuoda näkemyksensä esille. Nyt YLE:n toteuttama linja ei päästä eduskunnan ulkopuolisia puolueita tuomaan näkemyksiään näissä vaaleissa tasapuolisesti äänestäjien saataville. Samoin valtamedia estää muita kuin eduskuntapuolueita tuomasta näkemyksiään esille.

Yleisradion ohjelmallisten näkökohtien huomioon ottaminen ei voi tarkoittaa sitä, että osa puolueista syrjäytetään käytännöllisesti katsoen kokonaan tenteistä. Tenttejä ja yhteisesiintymisiä voidaan toki jakaa useampiin osiin myös niin, että myös eduskunnan ulkopuoliset puolueet ovat niissä tasapuolisesti edustettuina niin väittelyjen kuin omien vaalitavoitteittensa esittelyjenkin osalta.

Ohjelmallisilla näkökohdilla ei puoluelain 10 §:n 2 momentissa ole tarkoitettu eikä voitu syrjäyttää perustuslain 1 luvun 2 §:n kansanvaltaisuuden tai saman lain 2 luvun 6 §.n 2 momentin syrjintäkieltoa vakaumuksen tai mielipiteen perusteella, jonka kiellon noudattamisen toteuttamiseen perustuslain 2 luvun 22 § valtiovaltaa velvoittaa.

Lisäksi perustuslain 2 luvun 14 §:n 3 momentti ja 20 § asettavat valtiovallan kaikille toimijoille erityisen velvoitteen edistää yksilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Se ei voi toteutua, jos ylhäältä päin rahan voimalla yritetään ohjata edustajavalinnat aiempien eduskuntapuolueitten hyväksi.

Vaikka perustuslain perusoikeudet ja edistämisvelvoite kohdistuvat yksittäisiin kansalaisiin saavat myös puolueet niiden kautta perustuslain suojaa, koska samalla kun tässä tarkoitettu syrjintä puoluetuen ja YLE:n vaalitenttien osalta kohdistuu eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin, se kohdistuu myös yksittäisiin kansalaisiin, jotka ovat näiden puolueiden jäseniä, kannattajia tai haluavat tutustua niiden tavoitteisiin harkitessaan äänestämistään. Yleisradion rooli julkisen palvelun laitoksena korostaa sen vastuuta puolueiden tasapuolisessa kohtelussa ja myös eduskunnan ulkopuolisten vaihtoehtojen esille pääsyn turvaamisessa tilanteessa, jossa kaupallinen ja valtapuolueiden valvoma muu media keskittyvät esittelemään lähes pelkästään nykyisten eduskuntapuolueiden ja varsinkin suurimpien puolueiden tavoitteita ja ehdokkaita.

Puoluelain 10 §:n mukaan valtion viranomaisen, (jollainen on myös eduskunta) tai sen määräämisvallassa olevan yhteisön tai laitoksen, (jollainen on myös YLE), on kohdeltava kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmukaisia perusteita noudattaen.

Enempää sanotun ylimääräisen puoluetuen kuin YLE:n vaalitenttien osalta ei nyt vuoden 2007 eduskuntavaalien osalta noudateta puoluelain 10 §:n tasapuolisuus- ja yhdenmukaisten perusteiden vaatimuksia eikä perustuslain 1 luvun 2 §:n kansavaltaisuuden, 2 luvun 6 §:n syrjintäkiellon eikä 2 luvun 14 §:n 3 momentin edistämisvelvoitteita.

Myös Euroopan Unionin peruskirjan III luvun 21 artiklan 1 kohta pitää sisällään syrjintäkiellon. Siinä kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu mm. vakaumukseen tai poliittisiin tahi muihin mielipiteisiin. Suomen edellytetään EU:n jäsenmaana noudattavan sanottua syrjintäkieltoa, vaikka se olisikin Suomen perustuslain vastavaa kieltoa laajempi ja tehokkaampi. Tässä kuvattu valtiovallan syrjivä menettely ei mahtune myöskään EU:n neuvoston vaalirahoitussuosituksen (2003) 1 artiklan vaatimuksiin "objective,fair and reasonable criteria should be applied regarding the distribution of state support".

Eräissä muissa EU-maissa, joissa puoluetukea annetaan, sitä annetaankin kaikille vaaleihin osallistuville puolueille.

Suomen Kommunistinen Puolue on valtakunnallisena pitkään toimineena puolueena asettanut eduskuntavaaleissa 2007 ehdokkaita tähän mennessä jo lähes 160 kaikissa vaalipiireissä (Ahvenanmaata lukuun ottamatta). SKP:llä on ehdokkaita enemmän kuin eräillä eduskuntapuolueilla ja reilusti enemmän kuin muilla eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla. Puolueen vaalimenestystä yritetään valtiovallan toimesta rajoittaa edellä mainituilla syrjintätoimilla ylimääräisen puoluetuen jakamisessa vaalitoimintaan ja YLE:n vaaliohjelmissa.

Tällainen eduskuntapuolueiden vaalirahoitus ja suosiminen YLE:n ohjelmissa on omiaan voimistamaan samaa syrjintää myös yksityisen median toimesta, joka laajasti eduskuntavaaleihin liittyvissä uutisoinneissaan ja artikkeleissaan antaa kuvan, ettei oikeastaan muita puolueita vaaleissa olekaan kuin eduskuntapuolueet. Median keskittyminen pahentaa aidon demokratian kannalta ongelmaa vielä lisää, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksi yhtiö hallitsee yksinään suurinta osaa medioista, YLE:ta lukuunottamatta. Kuitenkin perustuslain 2 luvun 14 §:n 3 momentin mukaan valtiovallalla on kansalaisten yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista ja päätöksentekoon vaikuttamista koskeva edistämisvelvollisuus.

Vaatimukset:
Tämän vuoksi pyydämme kunnioittavasti, että eduskunnan oikeusasiamies ryhtyy pikaisesti asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta tässä kuvattu ilmeinen ja räikeä poliittinen syrjintä eduskunnan ulkopuolisia puolueita kohtaan heti lopetetaan niin puoluetuen jaossa kuin YLE:n vaaliohjelmissa ja eduskunnan ulkopuolisille puolueille annetaan mahdollisuudet saada vaalitavoitteensa ja ehdokkaansa aidon demokratian vaatimin tavoin äänestäjien arvioitavaksi tasaveroisesti eduskuntapuolueitten kanssa.




Ajankohtaista